Finanssialan Keskusliiton (FK) Aula research:llä teettämä tutkimus ruotii verovaroin kustannettavia julkisia palveluita sekä pk- yritysten rahoitustilannetta. 

Tällä hetkellä Suomessa ei tiedetä, paljonko veroeuroja julkiseen hoivaan ja terveyspalveluihin menee pitkällä aikavälillä. FK:n tutkimuksen mukaan etenkin virkamiehet kannattavat voimakkaasti palveluvastuuvelan laskemista. Jopa 74 prosenttia virkamiehistä selvittäisi palveluvastuuvelan määrän jo tämän hallituskauden aikana. Niin ikään 58 prosenttia kansanedustajista on palveluvastuuvelan laskemisen kannalla.

Kansalaisten saamat minimipalvelut on turvattu perustuslaissa, mutta ongelma on, että huolenpidon tarkkaa sisältöä ei ole määritelty. Se voi siten vaihdella suurestikin kunnan taloudellisen tilanteen mukaan maan eri osissa.

”Jotta palvelulupauksen sisältö voidaan realistisesti selvittää, on sen hinnan oltava selvillä. Muutoin lupaus on vailla perusteita. Hallitus voisi antaa palvelulupauksen hinnan laskemisen yhteiseksi tehtäväksi esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle ja Palkansaajien tutkimuslaitokselle”, ehdottaa Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

”Palvelulupauksen selkeä määrittely antaa mahdollisuuden varautua myös itse senioriajan hyvinvointiin”, Kauppi jatkaa. ”Kun kunnan tarjoaman hoivan taso on tiedossa, voi itse arvioida, onko siihen tyytyväinen vai varautuuko parantamaan omia palveluitaan omaa varallisuutta hyödyntämällä.”

Pk-yritysten rahoitusongelmat taloustilanteesta ja sääntelystä johtuvia

Yli puolet FK:n tutkimuksen vastaajista koki pk-yritysten rahoitusongelmien aiheutuvan joko heikentyneestä taloustilanteesta ja vähentyneistä investoinneista tai lisääntyneestä finanssisääntelystä ja pankkien kiristyneistä vakavaraisuusvaatimuksista.

Suomessa yritysrahoitus toimii (Lähde: FK:n julkisia palveluita ja yritysrahoitusta koskeva tutkimus)

Poliitikkojen ja virkamiesten suosituimmat keinot rahoitustilanteen parantamiseksi olivat joukkorahoituksen kehittäminen ja yritysrahoitukseen liittyvän sääntelyn vähentäminen. Sääntelyn vähentämiseen liittyi myös rahan hintaa nostavien uusien verojen välttäminen.

Vaikka pk-yritysten rahoituksen saatavuus on Suomessa eurooppalaisittain hyvällä tolalla, toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi näkee nimenomaan lisääntyneen sääntelyn rahoituksen saatavuutta heikentävänä tekijänä: ”Ylisääntely uhkaa talouskasvua ja työllisyyttä muun muassa nostamalla rahoituksen hintaa ja hankaloittamalla sen saatavuutta. Sääntelyn määrää ja yksityiskohtaisuutta ei pidä enää lisätä”, Kauppi toteaa.

FK:n Aula Researchilta tilaama tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluin 11.5. – 12.6.2015. Tutkimukseen vastasi 266 vaikuttajaa. Vastaajat olivat kansanedustajia, valtiosihteereitä ja ministerien erityisavustajia, puoluetoimistojen poliittisia taustavaikuttajia ja ministeriöiden keskeisiä virkamiehiä.

Lisää tietoa:  Piia-Noora Kaupin esitys tutkimusjulkistuksessa