Velka ja korko

Velan määrällä ei ole juurikaan tekemistä korkotason kanssa. Klikka tätä kuvaa. Tästä nähdään, että kun otamme PIIGS maat pois niin velanmäärällä ja velasta vaadittavalla korolla on peräti negatiivinen korrelaatio. PIIGS mailla ei siis velka ole ongelma vaan joku muu.

Miksi tämän asian otin puheeksi? Syy on se, että jos ei euro alueella lasketa maksettavia korkoja niin euroalueen yhteinen budjetit ovat ylijäämäisiä! Velkaongelma kokonaisuutena poistuu kun keskuspankki otta haltuunsa kaikkien valtioiden velat. Ei luulisi Saksankaan vastustavan tätä koska on heillä on velkaa kaikkein eniten (n. 80%/BKT). Samalla kielletään valtion laskemasta velkapapereita liikkeelle muuten kuin keskuspankin luvalla. Ja velan ostaa keskuspankki. Nyt monet pankkikriisit niin Kreikassa kuin Kyproksella johtuu juuri valtion velkapapereiden arvon leikkaamisesta. Tämä vaatii tiukkaa valvontaa ja ennenkaikkea pankkien valvontaa. 

3 thoughts on “Velka ja korko

  1. Korkotaso vaihtelee

    Mielenkiintoinen näkemys. En ole tullut ajatelleeksi, että tuo voisi mennä tuolla tavalla. Mistä tuo kyseinen lainan korkoihin liittyvä kuva oli peräisin? Voiko sitä pitää yksittäisenä kuvana mitenkään kovin luotettavana lähteenä. Entä ohi hieman asian, miten näet onko Kyproksen ja Kreikan tapaisilla valtioilla mahdollisuutta pitää noin tiukka kuri tai onko niitä ylipäätään mahdollista valvoa riittävällä tarkkuudella? Kaatuuko Euro lopulta ja koska se tulee tapahtumaan? Entä mitä siitä seuraa?

    1. Tulkinta

      Ei yksittäistä kuvaa voi pitää minään. Tulkinta siitä ratkaisee. Aivan sama kun Galileo Galileo pudotteli esineitä Pisan tornista, niin ei niiden esineiden putoaminen kertonut painovoimasta juuri mitään. Sitten GG:n tulkinta näistä havainnoista vasta teki asiasta järkeä.

      Velan tulkinta on vielä vaikeampaa kuin kiven putominen. Kyse on siitä miten velka on käytetty. Onko maalle syntynyt velkaantuessa parempi kyky tuottaa positiivista kassavirtaa vai ei? Jos on velkaannuttu ja nämä velkarahat on käytetty vain johonkin lahjuksiin se on ollut taatusti haitallista. Mutta jos on velkaannuttu ja sillä teollista rakennetta monipuolistettu sekä koulujärjestelmää parannuttu se on ollut hyvä asia. Nyt jos mekaanisesti leikataan velkaantumisen vuoksi, niin helposti juuri leikataan tulevaisuuden osaamisesta ja teollisuuden monipuolisuudesta eli juuri tulevaisuuden kassavirroista.

      Kapitalisten järjestelmä on siitä fiksu, että se antaa ihmisille vaopauksia tehdä oman päänsä mukaan asioita. Jos jossakin on paljon tiukempaa kuin toisaalla niin innovatiivisimmat ihmiset pyrkivät siirtymään tuonne helpommalle alueelle eli lähteä maasta pois. Karrikoiduimmin asian näkee suurina pakolaisvirtoina vaikka Syyriaassa. Kun on tarpeeksi kurjaa niin siirrytään naapurimaahan missä ei ole aivan niin kurjaa. Näitä muutoksia on tapahtunut ihmiskunnan historiassa ikuisesti. Joskus puhutaan kansainvaelluksien ajoista ja niiden syitä ei oikein edes tiedetä, Suomesta lähdettiin 1970-luvulla maaseudunkurjistumista pakoon Ruotsiin ja tulevaisuudessa ilmastonmuutosta paetaan. Suurin muutto ja muutos tapahtuu aina naapurimaihin ja EU:n tapauksessa se on naapuriEU maa.

    2. Kuva

      En tosiaan tiedä mistä tuo pankkiporsaan kuva on kotoisin mihin viittasit. Arvelen sen olevan jostakin kuvatoimistosta. 

      Maiden maksamista koroista saa monesta paikasta tietoa mm. bloombergilt, eurostatista,….
      Velkaantumisesta saa tietoa mm. CIA:lta. Kuvan voi piirtää sitten Excelillä

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat