Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman talous- ja verolinjauksia tyydyttävinä. Tärkeintä on, että ansiotulojen verotusta uhannut mittava kiristyminen torjuttiin kokonaan. Myös muissa veroratkaisuissa löydettiin pääosin kohtuullisia kompromisseja.

– Ansiotulojen verotuksen pitäminen enintään nykytasolla mahdollistaa palkansaajien ostovoiman kääntymisen jälleen nousuun kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen. Tärkeää on myös hallituksen viestittämä valmius lisäkevennyksiin maltillisten palkkaratkaisujen yhteydessä.

– Kasvua ja työllisyyttä edistävien verotuksen rakenteellisten muutosten jääminen uupumaan on kuitenkin hallitusohjelmassa selvä miinus.

Julkisen talouden tasapainottamisessa edetään sopivasti. Valtiontalouden sopeuttaminen 2,5 miljardilla eurolla on näillä näkymin riittävää ja mahdollistaa velan kansantuoteosuuden taittamisen laskuun. Talouden kehitykseen liittyy kuitenkin poikkeuksellista epävarmuutta.

– Talouspolitiikan on nyt oltava korostetun kasvuhakuista. Liioitellulla kiristämisellä olisi vain lisätty riskiä itse aiheutetusta taantumasta.

– Hallitus jättää talouspolitiikkaan pelivaraa, mikä mahdollistaa reagoinnin tarpeen mukaan.

Veronkiristyksistä suuri osa suunnataan nyt valmisteveroihin, mikä on Lehtisen mielestä oikea painotus. Esimerkiksi alkoholin, tupakan ja makeisten veronkorotuksista voi välttyä käyttämällä vähemmän näitä terveydelle haitallisia tuotteita.

– On parempi verottaa haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa.

Asuntolainojen korkovähennystä uusi hallitus leikkaa vaalikauden aikana viidenneksellä, kun vähennyskelpoinen osuus koroista laskee ja pääomaverokanta nousee. Korkovähennyksen säilyminen tällä vaalikaudella lähellä nykyistä tasoa on asuntosäästäjien kannalta erityisen tärkeää, sillä korot ovat nousussa.

– Korkovähennys parantaa asuntovelkaisen asemaa asuntomarkkinoilla suhteessa perintörikkaisiin, sijoittajiin tai muutoin valmiiksi varakkaisiin henkilöihin, muistuttaa Lehtinen.

– Korkovähennys edistää tasapuolista ja laajapohjaista omistusasumista Suomessa. Siksi on tärkeää säilyttää korkovähennys myös tulevaisuudessa.

Kotitalousvähennyksen osalta Lehtinen korostaa, että sillä on jatkuvasti suuri merkitys harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Sen avulla on myös synnytetty kokonaan uusi kotitalouspalvelujen toimiala Suomeen.

– Kotitalousvähennyksen tuntuva leikkaaminen on perusteetonta ja selkeä pettymys tässä hallitusohjelmassa.

Pääomatulojen verotuksessa ja yritysverotuksessa hallitusohjelma sisältää ristiriitaisia ratkaisuja. Pääomatulojen verotuksen korottaminen 30 prosenttiin on odotettua. Sen sijaan uusi 32 prosentin korotusporras on tarpeeton mutkistus, joka osaltaan ruokkii verosuunnittelua.

Pääomatulojen kanavoimiseen listaamattoman osakeyhtiön kautta tulee nyt varsin vahva houkutin. Listaamattomien yritysten osingot säilyvät osittain kokonaan verovapaana tulona samalla, kun yhtiöverokanta laskee 25 prosenttiin ja pääomaverotus kiristyy jopa 32 prosenttiin. Ero listaamattoman osakeyhtiön jakaman voiton ja muiden pääomatulojen verotuksessa kasvaa peräti 5-7 prosenttiyksikköön.

– Listaamattomien yhtiöiden osinkoveroratkaisu synnyttää selvän uuden porsaanreiän verosuunnittelijoiden käyttöön, arvioi Lehtinen.

Pörssiosinkojen osalta hallitusohjelman ratkaisu on sen sijaan suhteellisen toimiva ja säilyttää verokohtelun lähes ennallaan.