Volatiliteetista

Volatiliteetti on kaiken A ja O ajoittamaan pyrkivälle keinottelijalle. Jos kursseissa ei ole heilunta, niin eihän ajoittamisessa ole mitään mieltä. Saat aina saman markkinatuoton ostit milloin vain. Silloin kannattaa ostaa eikä miettiä. Reaalimaailmassa kuitenkin ajoittamisella ja volatiliteetilla on merkitystä joten hierotaan tätä vielä, kun kerran on aloitettu. Kolme edellistä kirjoitustani on täällä. jos jotakin menneisyys kiinnostaa:

Pin Posts

Pin Posts

http://www.piksu.net/artikkeli/vixist%C3%A4

 

Mehän olemme jo jonkun aikaa puhuneet volatiliteetista. Optiot ovat suojausinstrumentteja ja suojan antajat tarvitsevat katteensa aivan kuten vakuutusyhtiöt. Optioiden yleisimmän hinnoittelumallin (B&S) mukaan ainoa tuntematon tekijä on volatiliteetti ja optioiden asettajien kate on historiallisen volatiliteetin ja implisiittisen volan (https://www.khanacademy.org/economics-finance-domain/core-finance/derivative-securities/Black-Scholes/v/implied-volatility) eroavaisuus. 

Yllä olevaan kuvaan piirsin DAXIN erotuksen 30 päivän historiallista volatilitiista ja optioista lasketun implisiittisestä volatiliteetistä. Kun viiva on punaisen vaakaviivan päällä niin option asettaja (vakuutuksen antaja) saa korvausta rajattomasta riskistään ja toisin päin.

Miten sitten kaikkien satojen volatiliteeti-indeksien äiti (huomatkaa muodikkuuteni, tapana on verrata äitiin jotain mistä kaikki on lähtöisin -)) eli VIX-indeksi ja S&P 500 historiallinen volatiliteetti suhtautuvat toisiinsa?

Kun vertaamme silmämääräisesti näitä kahta kuvaa, niin S&P 500 indeksin optiot näyttävät olevan kalliimmin hinnoiteltu kuin DAX-indeksin vastaavat. Tämän näkee siitä, että S&P 500 indeksillä on huomattavasti vähemmän noita punaisen viivan alituksia. Verrataanpa sitten S&P 500 indeksiä ja DAX-indeksiä.

Kovasti samaa tahtia indeksit näyttävät menevän, mutta ilman matemaattisia kommervenkkejä sanoisin, että DAX-heiluu enemmän kuin S&P 500. Kun ette usko, niin piirränpä kuvan.

Nyt uskotte, ehkä! Tästä kanssa huomaamme sen asian, että paritreidauksessa (mihin nuo sopivat) co-integraatiolla on väliä, ei korrelaatiolla.

http://www.uta.edu/faculty/crowder/papers/drunk%20and%20dog.pdf

Optioita kannattaa siis ostaa DAXiin enemmin kuin S&P 500 indeksiin. Tämä johtuu siitä, että ne ovat DAXiin halvempia ja joudut vähemmän maksamaan suojasta vaikka siinä on suurempi heilunta. Optioissa, jos missä on ilmiö, että kun niiden kysyntä kasvaa niin niiden hinta nousee. S&P 500 indeksioptioissa on lienee kyse juuri tästä. Ainoa tuote missä kova kysyntä ei nosta hintaa on juusto. Putin-juustoa myytiin Prismassa parissa tunnissa parin kuukauden myynnin verran ja hinta oli vain puolet normaalista. Tässä tuli kuitenkin hinta ensin ja sitten vasta tuote, yleensä aina on toisin päin.

Mietitäänpä hieman systeemiä. Mikäli DAXissa implisiittinen volatiliteetti (IV) on matalampi kuin historiallinen (HV) ja IV alkaa nousemaan HV:tä nopeammin, olisiko se oston paikka? Laitan kuvan ajatuksia herättämään tähän tarinan loppuun? Kertokaa olisiko tuossa ideaa vai onko tämä teistä idioottimaista kaistan tuhlaamista ?

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan