VTV: Yksiselitteinen, selkeä lainsäädäntö on yhteiskunnan toiminnan perusedellytys
Lainsäädännön tulkintaongelmat ovat heikentäneet kansalaisten yhdenvertaisuutta. Toimiva oikeusvaltio rakentuu ymmärrettävälle ja johdonmukaiselle lainsäädännölle.
Tarkastusvirasto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota lainsäädännön laadun epäkohtiin Suomessa. Lainsäädäntö on monin paikoin tarpeettomasti tulkinnanvaraista, käsitteet epämääräisiä ja soveltamisohjeet puutteellisia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetusta on sovellettu eri tavoin eri kunnissa. Sääntelyä tulee täsmentää oikeustilan yhdenmukaisuuden parantamiseksi.
Lainsäädännön laadun parantamiseksi tulisi ministeriöiden välistä yhteistyötä edelleen lisätä. Säädösjohtaminen on mennyt eteenpäin, mutta hitaasti. Lainsäädäntöpolitiikalla voidaan rakentaa viitekehystä tuottavuuden kehittämiselle ja ajanmukaisen informaatiohallinnon luomiselle ja siten vastata suomalaisen yhteiskunnan muutoshaasteisiin.
Julkisia menopaineita ei ole riittävästi hillitty
Tarkastusviraston arvion mukaan julkisen talouden menopaineita ei ole toistaiseksi pystytty hillitsemään riittävästi valtion tuottavuusohjelmalla. Ohjelman piirissä oleva valtion henkilötyövuosimäärä on vähentynyt vuosina 2005–2010 noin 5 600 henkilötyövuotta, mutta laskennallisten säästöjen osuus valtion budjetista on suuruusluokaltaan vain 1,5 prosenttia. Tuottavuusohjelman keskeinen heikkous on, että siinä ei ole huomioitu riittävästi kuntasektorin itsenäistä vaikutusta valtion tuottavuuteen.
Tuottavuusohjelma on onnistunut jouduttamaan monia hallinnon uudistuksia, mutta toisinaan myös edistänyt nopeita henkilöstövähennyksiä, jotka ovat saattaneet jopa heikentää valtion palvelukykyä. Tarkastushavaintojen perusteella onnistuneimmissa tuottavuushankkeissa on uudistettu toimintaprosesseja sekä otettu käyttöön tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia, mikä vie usein aikaa. Tarkastusviraston mukaan valtion virastoilla on oltava riittävästi sopeutumis- ja suunnitteluaikaa vähennysten toteuttamiseen ja tuottavuuden parantamiseen.
Tarkastushavaintojen perusteella valtion tulosohjaus on edistynyt toiminnallisesta tehokkuudesta esitettävien tietojen osalta, mutta ministeriöiden asettamat tulostavoitteet ovat edelleen puutteellisia. Tulostavoitteita ja niiden seurantaa on kehitettävä.
Kommentit