Ulkomaiset rakensivat 1998..2007 Suomeen enemmän yritystoimintaa kuin minnekään muualle

Ulkomaiset yritykset näkivät Suomen kilpailukykyisenä paikkana tuotannolle ja taloudelliselle toiminnalle vuodesta 1996 aina vuoteen 2007 saakka. Ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen tuona aikana pääomia ja tietotaitoa enemmän ja intensiivisemmin kuin edes Kiinaan. Maamme oli kilpailukyvyn valioluokassa ja tänne tulvi ulkomaisia yrityksiä hyödyntämään meidän osaavaa ja lojaalia työvoimaamme. 

Suorat sijoitukset ulkomailta yritystoimintaan, %/BKT (Lähde: Maailmanpankki, Google)

Ja Suomi oli innokkaasti mukana rakentamassa kansainvälistä työnjakoa; globalisaatiota. Meiltä tehtiin tuona aikana suoria investointeja yritystoimintaan ulkomailla enemmän kuin juuri mistään muusta maasta maailmalla. Olimme tilastojen mukaan eräs maailman dynaamisimmista maista mitä tulee globalisaation edistämiseen ja sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Eivätkä nuo suorat investoinnit ole tuottaneet huonosti. Olemme piksussakin todenneet että suomalaista johtajuutta arvostetaan, ja suomalaisessa johdossa ja/tai omistajaohjauksessa olevat yritykset menestyvät ulkomailla hitusen paremmin kuin yritykset keskimäärin. Tässä suhteessa onnistumme yleensä hyvin. 

Suorat sijoitukset yritystoimintaan ulkomailla; %/BKT (Lähde: Maailmanpankki; Google)

Mutta eipä niin hyvää ettei jotain huonoakin. Kilpailukykymme on vuodesta 2007 alkaen heikentynyt ja ulkomaiset yritykset ovat viimeisen vuoden ajan yrittäneet luopua suomalaisista tyttäristään enemmän, kuin tänne virtaa uusia sijoituksia tehtaisiin ja haarakonttoreihin. Tänne ei ole ollut enää järkevää investoida; täältä on ollut paras vetäytyä. 

Ulkomaiset investoinnit Suomeen ja Suomesta (Lähde: Suomen Pankki)

Yritysveron alennus tuli yhdennellätoista hetkellä. Se oli oikean suuntainen ele, ja estää varmaan montaa yritystä pistämästä lappua luukulle. Mutta muutakin tarvittaisiin. Valtiojohto ei ole ainoa alisuorittanut instituutio. Myös työmarkkinasektorin (työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt) toiminta on menneinä vuosina ollut kehnoa. Työmarkkinasektori on epäonnistunut työehtojen muokkaamisessa sopivalle, kilpailukykyiselle tasolle. Jos verotuksen rakenne on kilpailukyvytön, niin työmarkkinasektori voi paikata tilanteen, mutta niin ei nyt käynyt. Palkkataso karkasi suuremmaksi, kuin keskinkertaiseksi rapautunut hallintotapamme olisi sallinut. Työmarkkinajärjestöt eivät pysty vaikuttamaan kilpalukyvuyn tekijöihin kuten verotuksen rakenteeseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon tai viranomaistoiminnan palvelualttiuteen, mutta työmarkkinajärjestöt voivat korjata tilanteen, jos kilpalukyky uhkaa heiketä. Palkkojen on joustettava yhteiskunnan kilpailukyvyn osoittamalle tasolle. Ja yllä olevasta kuvasta näemme, että joustamista olisi tarvittu. 

 

4 thoughts on “Ulkomaiset rakensivat 1998..2007 Suomeen enemmän yritystoimintaa kuin minnekään muualle

  1. Ja nyt poistavat sen

    Käytännössähän valtio on ottanut palkkajohtajuudet ja kuntasektori tulee toisena, yksityinen viimeisenä. Ihmisten nominaaliset sitoumukset on jo vedetty aika tappiin, palkkajoustaminen ei todellakaan onnistu ilman ruumiita. Case Latvia & Espanja:

    http://thefaintofheart.wordpress.com/2013/05/05/latvia-spain-any-role-for-austerity/

    Jos saan arvata, olemme enemmän kuin Espanja. Voisin melkein sanoa, että kandee delvalvoida. Yhdestoista hetki just menossa.

    Jaa mitä meille käy sen jälkeen vain.

    http://ec.europa.eu/economy_finance/een/017/article_8897_en.htm

    "Unfortunately, most euro-area countries suffer from a relatively low adjustment capacity. Due to rigidities in labour and product markets, regaining competitiveness and unwinding macroeconomic imbalances is likely to be a painful and protracted process.

     

    Structural recession and a persistent rise in unemployment are the likely outcomes of poorly managed adjustment processes. Moreover, the longer adjustment is postponed, the higher its ultimate social cost is likely to be."

    Tämä.

  2. Nokia

    Tilastot ovat useasti harhauttavia. Nokia oli 1990-luvun lopulla kaikilla mittareilla hyvin hallitseva tekijä Suomen talouselämässä. Ulkomaalaiset ostivat kovalla hinnalla kasvavasti Nokian osakkeita jolloin tilasto näytti ulkomaalaisten suurta investointi-intoa. Ja investoihan ulkomaalaiset. Toinen asia on kun ulkomaalaiset ovat ostaneet paljon suomalaisia osakkeita (Nokia), niin suomiyhtiö maksaa silloin paljon osinkoja ulkomaille. 

    Ylipäätään kun tuottavuutta mitataan euroilla niin Nokia vääristää paljon tilastoa. Vaikka Nokia-insinööri koodaa yhtä tehokkaasti kuin ennen, mutta kukaan ei osta Nokian luureja, niin tuottavuus laskee. Jos Microsoft tekee hyvän version WinPhone käyttiksestä niin Nokia-insinöörin tuottavuus nousee hänestä huolimatta. Kun laivainsinöörikauppias ilmoitti muutama vuosi sitten, että telakkakapasiteettia on vapaana, niin kauppoja tuli. Hänen tuottavuus oli loistavaa, vaikka lähetti vain yhden faxin ja loppuajan poltteli sikaareita. Nyt samainen laivainsinöörikauppias saa tehdä akrobaattitemppuja ja muita viihdytystemppuja ja kuitenkaan hän ei saa laivoja kaupaksi. Hänen tuottavuus on nyt heikkoa.

    Tuottavuusasioista pitä erottaa suhdanteiden vaikutus. Suhdanteet menevät eri aloilla eri tahtiin ja joillakin aloilla ei ole lähiaikoina näkyvissä kasvua. Teollisuutemme rakennetta pitää muuttaa siihen suuntaan missä lähitulevaisuudessa on luultavasti kasvua.

    1. Yllä olevat tilastot antavat oikean kuvan

      Yllä olevista suorista investoinneista on ulkomaalaisten omistusosuudet Nokia:ssa ja muissa pörssisiyhtiöissä siivottu pois. Maailmanpankki lukee suoriksi sijoituksiksi sellaiset sijoitukset jossa suoranaisesti rakennetaan yritystoimintaa tai jos ostetaan vähintään 10% siivu jostakin yrityksestä. Tällöin katsotaan, että kyseessä on suora sijoitus, jossa sijoittaja on situoutunut ostettavan kohteen kehittämiseen.

      Portfoliosijoituksiin taas luetaan tavanomaiset pörssisijoitukset, mutta ne eivät ole mukana yllä olevissa luvuissa.

      Kuvat ja kaaviot ja artikkelin viesti eivät ole ainakaan näiltä osin vääristyneitä ja tilastot antavat oikean kuvan.

      Kai Nyman

      1. Vaihtelua

         

        Investoinnit Suomeen vaihtelevat vuosittain taatusti enemmän kuin meidän kilpailukykymme. Ulkomaalaisten investoinnit: 2003: 3,4 mrd, 2004: 2,9mrd, , 2005:10,9mrd, 2006:4,6 mrd ja 2007:22,0 mrd

        (http://data.worldbank.org/indicator/BX.KLT.DINV.CD.WD?page=1)

        Vuona 2009 virta oli -8,8 mrd, 2010: 11,3mrd ja 2011:-5,8 mrd

        Katsotaanpas mitä sitten myytiin näille ulkomaalaisille vuonna 2007 (eli ulkomaalaiset investoivat) ennätysvuonna ennen finanssikuplan puhkeamista: Kemira myi GrowHown Yaralle, M-real paperitukun ranskalaisille, FIM myytiin Islantiin jne. Suurin investointi Suomesta oli Navteqin osto. Ovatko nuo merkkejä hyvästä kilpailukyvystä vai merkki kuplasta tai paniikkimyynneistä?  Vaihtelu on kuitenkin vuosittain hurjaa ja ylipäätään kaikki pyrkivät investoimaan nyt kasvaville Aasian markkinoille.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com