Yhteiskuntasopimustekstissä on esiteltynä 2,5…3% kilpailukykyparannus
Merkittävä osa työmarkkinajärjestöistä on saanut 29.2 aikaan yhteiskuntasopimuksen (kilpailukykysopimus) sopimustekstin, jonka pääkohdat ovat:
- Työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan (0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017; 1,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2018; 1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019; 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi)
- Työnantajan keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua alennetaan 0,85 prosenttiyksikköä ja samalla määrällä nostetaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua.
- Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla
- Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla
- Poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskenut kielto tehdä paikallisia sopimuksia.
- Työeläkemaksua siirretään työntekijöiden maksettavaksi (0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017; 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018; 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019; 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020)
- Paikallista; yrityskohtaista sopimista edistetään muodossa, jossa sitä saa käyttää vain jos työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman vähentämiseen.
Suomen kilpailukyky paranee näillä toimilla noin 2,5…3%, kun samalla toteutuu palkankorotusten 0-ratkaisu. Sopimuteksti odottaa vielä liittojen hyväksyntää.
Sopimustekstin ovat neuvotelleet pääosa palkansaajien kattojärjestöistä ja merkittävä osa työnantajajärjestöistä. Noin 650’000 työntekijää työllistävät ”Pienyrittäjät” eivät ole sopimustekstin takana.
Uutta punapääomaa rakentamassa …
Työeläkemiljardien päätäntävallasta väännettiin myös. Vaaka eläkeyhtiöiden päättävissä elimissä kallistui työntekijäliittojen dominanssiin.
Käsittämätöntä leväperäisyyttä EK:lta.
Olli Ainola on kirjoittanut aiheesta hyvän kolumnin Iltalehteen:
Yllätys neuvotteluista: Vallankeikaus miljardeja hallitsevissa eläkeyhtiöissä
Maanantai 29.2.2016 klo 16.36
Palkansaajien pitkäaikainen haave uudesta punapääomasta on nyt lähempänä kuin koskaan, kirjoittaa Olli Ainola.
Julkisen sektorin ylipalkat
Logiikkaa:
-Julkinen sektori ei voi olla tuottavampi, kuin yksityinen
-Silti julkiselle sektorille maksetaan n. 11 % suurempaa palkkaa, kuin yksityisellä sektorilla
http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_002.html?s=0
Missä mentiin vikaan?
Valtion palkat ovat n. 11 % suurempia, kuin yksityisen sektorin (2012)
http://www.eva.fi/tyotjatekijat/palkansaajien-kokonaisansiot-sektoreittain-2012/
Tämän jälkeen palkat ovat ovat kasvaneet nopeammin julkisella sektorilla, kuin yksityisellä
http://taloudentulkki.com/2014/03/27/valtio-jatkaa-palkkajohtajana/
Onko nyt kansalaisena aivan väärin vaatia julkisen sektorin näyttävän esimerkkiä yhteiskuntasopimuksessa, höylätään ensin sieltä ne 16 % (11%+5%). Ei välttämättä potkimalla porukkaa pihalle, eikä ehkä ensimmäiseksi Sari Sairaanhoitajalta? Nyt puhutaan, että saatiin noin 3% "loikka".
Julkinen sektori on kuitenkin yksityisen sektorin rahoittamaa.
Voitte aloittaa yläpäästä, alapäästä tai juustohöylällä aivan sama. Kyllä ne hinnat laskee ja en olisi niin huolissaan yksityisen sektorin palkoista.
Mutta mitenkäs Sipilä, Suomi Oy:n toimitusjohtana, mikäli emme näe loogista päätöstä, niin kuka lunastaa osakeomistukseni? Maahanmuuttajat? Mihin hintaan? Voisikohan tälle firmalle ryhtyä laskemaan tuottoa?
Valot sammuivat jo. Rotat hyppivät veteen. Loiset jäävät. Surullista. Aikamoista pelleilyä koko show.