Yhteisöveron pieni alennus tekisi Suomesta yritysten paratiisin

EVA kiinnittää viimeisimmässä analyysissään huomiota siihen, että yhteisöveroa alentamalla Suomi voisi nykytilanteessa saavuttaa merkittävää etua. Maamme asettuisi verotuksen osalta houkuttelevimpien maiden joukkoon.

Viereisessä sektorikuvassa on kuvattu yhteisöveron tuottoa (4,8Mrd) ja EVA:n ehdottamaa alennusta (0,44 Mrd€) yhteisöveroon. Kuvasta on helppo havaita, että tarvittava alennus on mitättömän pieni jos sitä verrataan kokonaisverojemme huisin suureen kertymään 95 Mrd€. Hyödyt alennuksesta olisivat merkittävät. On aina hyvä olla paras jossakin asiassa ja Suomen olisi helppoa olla hyvä paikka yrityksille. Tarvittava uhraus olisi pieni. 

Alla olevassa kuvassa on yhteisöveroaste eri EU maissa. EVA:n ehdottama alennus 20% -> 18% tekisi meistä verotusmielessä EU alueen houkuttelevimman hyvin kehittyneen maan.

EVA ehdottaa analyysissään myös keinot siihen miten pystymme säilyttämään nykyisen maailman lähes korkeimman veroasteemme. Keinot ovat terveitä, tuoreita ja minun mielestäni harkinnan arvoisia. Ne liittyvät kaikki veropohjan laajentamiseen ja tasapuolistamiseen:

  • sijoitusrahastot, ”yleishyödylliset” yhteisöt, rahastot ja ammattiyhdistysliikkeet voisivat alkaa maksaa saamistaan osingoista jonkinlaista veroa
  • sijoitusrahastot, eläkevakutuukset ja kapitalisaatiospimukset tulisivat muutenkin verotuksen piiriin
  • yritysten korkovähennysoikeuteen liittyvien porsaanreiät voisi tukkia niin että agressiivinen verosuunnittelu on vaikeaa ja kaikki joutuisivat maksamaan jonkinlaista veroa

Olen itse samaa mieltä EVA:n kanssa. Tasapuolinen verotus tuottaisi parempaa kasvua ja yhteiskuntaa kuin epätaspuolinen.

2 thoughts on “Yhteisöveron pieni alennus tekisi Suomesta yritysten paratiisin”

  1. Rahoitus yritystuista

    En ole lukenut raporttia, mutta onko EVA ehdottanut rahoituksen löytymistä yritystuiden vähentämisestä? Monet niistä vähintäänkin haittaavat kilpailua ja olisivat hyvä kohde, kun rahoitusta pitää alkaa hakemaan. Todennäköisesti niiden vähentäminen mahdollistaisi suuremmankin yhteisöveron alennuksen. Joku viisaampi osaa varmaan kertoa tarkemmin.

  2. Suomi on täynnä erilaisia piileviä yritystukia

    Tuossa EVA raportissa ei mainittu yritystukien vähentämistä. En tiedä miksi.  

    Juha Sipilä otti asiaan kantaa viikonloppuna (käsittääkseni sinun kysymyksesi jälkeen). Hän mainitsi että suoria yritystukia on aika vähän ja niitä on siksi vaikea vähentää. Veronalennuksia on sen sijaan enemmän.

    Olen kyllä samaa mieltä kanssasi. Täytyy myöntää että nykyinen hallitus on tehnyt aika paljon suorien yritystukien vähentämiseksi. Esimerkiksi tekes budjetteja on reivattu varmaan kolmasosalla.  Mutta nuo verotukselliset erikoistapaukset ovat sitten kokonaan toinen juttu. Esirmerkiksi erilaiset arvonlisäverokannat ovat selvää yritystukea. Paljon energiaa käyttävien teollisuudenalojen veroetu on eräs hullunkurisimmista. Tasainen verokohtelu olisi kaikkien etu. 

    Lisäksi meillä on koko joukko monopoliyrityksiä (YLE, Veikkaus, Alko, ……..) ja julkista liiketoimintaa (terveyspalvelut,…) ja työmarkkinajärjestöjen liiketoimintaa (eläkevakuutuslaitokset,…) jotka syövät muiden liiketoimintamahdollisuuksia ja pienentävät tätä kautta veropohjaa.

    Pelkäänpä pahoin että Sipilän hallitus on nyt seuraavat kaksi vuotta rampa ankka. Suuria, pitkällä tähtäimellä vaikuttavia uudistuksia ei enää uskalleta tehdä. Hallitus pelkää YLE:n, muun median, lobbareiden ja äänestäjien välittömiä reaktiota.  

Comments are closed.

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin