Suomessa tehdään satoja yrityskauppoja joka vuosi ja keskimäärin runsaassa neljäsosassa ostaja on ulkomainen taho. Yritysten siirtyminen ulkomaalaisomistukseen onkin herättänyt huolta, esimerkiksi ostokohteen toimintojen siirtämisestä ulkomaille. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen voi kuitenkin lisätä ostetun yrityksen menestysmahdollisuuksia globaalisti.

Tuoreen Etla-tutkimuksen Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin (Etla Raportti 125) mukaan suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ei keskimäärin ole vaikuttanut ostettujen yritysten myöhempään arvonlisän, henkilöstömäärän tai tuottavuuden kehitykseen. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan Jyrki Ali-Yrkkö, Juri Mattila, Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen. Tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.

Ulkomaisella ostajayrityksellä on usein myyntikanavia ja -yksiköitä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan oletus siitä, että ostettu yritys voisi päästä hyödyntämään näitä laajempia kanavia, ja siten kasvattaa vientiä, ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Palveluvienti on kasvanut yrityskaupan jälkeen, mutta kasvun merkitys on jäänyt pieneksi: palveluviennin osuus liikevaihdosta on ollut vain 1–2 prosentin luokkaa. Palveluviennin vaatimaton lisäys viittaa siihen että ostetun suomalaisyrityksen tietotaitoa ei ole pystytty tehokkaasti hyödyntämään ostajayrityksen muissa liiketoimissa.

– Tekemissämme haastatteluissa tuli esille, että viennin kasvulle olisi ollut potentiaalia, mutta tämä potentiaali ei kuitenkaan ole useimmiten realisoitunut. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen on lisännyt myös palvelutuontia, joskin senkin merkitys on jäänyt vähäiseksi, toteaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.

Ulkomaisia ostajia houkuttaa innovatiivisuus ja suuri koko

Yrityksen innovatiivisuus kasvattaa nyt julkaistun tutkimuksen mukaan todennäköisyyttä, että yritys päätyy ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi. Myös suuremmat yritykset päätyivät ostokohteeksi pienempiä useammin. Tutkimuksen yhteydessä tehdyissä yrityshaastatteluissa ilmeni, että ostokohteella haluttiin olevan hyvä markkina-asema.

Ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi päätymistä kasvattivat myös julkiset pääomasijoitukset. Mikäli yritys oli saanut rahoitusta Business Finlandilta tai pääomasijoittajilta, ja vielä hakenut patentteja, todennäköisyys ulkomaalaisomistukseen siirtymisestä kasvoi.

Kilpailupolitiikan näkökulmasta yrityskaupat eivät ole vaikuttaneet ostokohteiden myöhempään kannattavuuteen. Keskimäärin ostokohteiden kannattavuus ei yrityskaupan jälkeen parantunut eli tulokset eivät anna viitteitä siitä, että kilpailu olisi vähentynyt. Haastattelujen perusteella yrityskauppa ei useinkaan ole vaikuttanut t&k-toiminnan laajuuteen, vaan pikemmin sen sisältöön.

Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että yritysosto tulee suunnitella huolella. Sekä ostavan että myyvän yritysjohdon tulee tarkasti arvioida, että yritysostolla syntyy synergiaetuja, ja yritysoston jälkeen on tärkeää panostaa myös synergiaetujen hyödyntämiseen.