Patenttitilastot ovat eräs nopeimpia teknologian tilaa kuvaavista indikaattoreita ja vuoden 2011 patentoinnista on ensimmäiset lehtikirjoitukset jo julkaistu. Patentointia eri maissa kuvaavat luvut kertovat keksimisen vahvistuvan Kaukoidän maissa, erityisesti Kiinassa.

Tosin USA:ssa eniten patentteja sain vuonna 2011 edelleen IBM yhdeksännentoista vuoden peräkkäin.

Mutta jo seuraavat sijat menevät itään: Samsung, Canon, Panasonic ja Toshiba. Sijalla kuusi keikkuu vielä Microsoft Corp USA, mutta sijoitus putosi kolme pykälää ja patenttimäärä 800 patenttia.

Nokia Oy oli pudonnut USA:ssa sijalle 47 edellisvuoden sijalta 33, patentteja oli viime vuonna 585 ja edellisvuotena 760. Nokia paras sijoitus USA:ssa eniten patentteja saaneiden listalla oli vuonna 2007 sija 22. Yhtään kiinalaisyritystä ei tälle myönnettyjen patenttien Top 50 listalle vielä ole päässyt.

Kiinan patenttivirasto ilmoitta saaneensa ennätykselliset 1,6 miljoonaa patenttihakemusta, mutta luku sisältää myös ns. pikkupatentit ja ulkonäkömallit. Oma arvioni on, että niistä noin 400’000 tai jopa 450’000 olisi tavanomaisia patentteja. Myönnettyjen tavanomaisten patenttien lukumääräksi Kiinassa ilmoitetaan 172’000 ja kasvuksi 27,4 %.

Kiinalaisten vahva nousu kohtia patentoinnin kärkeä näkyy jo PCT hakemuksissa. Vuoden 2010 tilastojen mukaan eniten PCT hakemuksia jätti Panasonic mutta jo toisella sijalla oli ZTE Kiinasta, kolmantena Qualcomm,  neljäntenä Huawei ja viidentenä Philips.

Tällä listalla, jota voisi nimittää merkittävien tulevien patenttien listaksi, Nokia oli sijalla 15 ja Nokia Siemens Networks sijalla 29.

IBM on tässä PCT tilastossa sijalle 22. Tämä puolestaan kertoo, että USA:n patenttitilaston kärkisija on hankittu douppaamalla. IBM on patentoinut kotimaassaan kaikki pienetkin tekniset yksityiskohdat vain pysyäkseen listan kärjessä kun taas ulkomaille jatkettuja, merkittäviä patentteja ei ole läheskään niin paljon kuin eräillä muilla yrityksillä.

Pohjoismaissa, erilaisissa innovaatioindekseissä kärkisijoilla olevissa maissa, suunta on toinen kuin Kaukoidässä. Suomen patenttivirastoon jätettiin vuonna 2011 yhteensä 1774 patenttihakemusta ja vähennystä oli 59 edelliseen vuoteen. Ruotsin hakemusmäärä oli 2338 ja vähentyminen 211 patenttihakemusta vuodessa.

Alla on kuvaaja Ruotsiin ja Suomeen jätettyjen kansallisten patenttihakemusten lukumääristä vuosittain viimeisen 10 vuoden ajalta.

Keskimäärin hakemusmäärät ovat pienentyneet Suomessa 4,3 % ja Ruotsissa 6,5 %. Jos vauhti jatkuu entisellään, patenttihakemukset loppuvat Suomessa 25 vuoden ja Ruotsissa 15 vuoden kuluttua. Tosin kansallisten hakemusmäärien pienenemisen syynä ei välttämättä ole kekseliäisyyden vähentyminen vaan yritysten patentointirutiinien muuttuminen: Hakemuksia ei jätetä kansalliseen virastoon vaan suoraan Euroopan patenttivirastoon tai muuhun patentoinnin suurmaahan. Lisäksi yksityisten keksijöiden jättämien hakemusten määrän pieniminen selittää laskusta paljon.

Yritysten muuttuneista patentointireiteistä antaa viitteitä mm. Suomessa viraston sivuilta löytyvä lista suurimmista patentoijista vuonna 2011. Listan kärjessä on seuraavat yhtiöt:

Kahden globaalin suuren patentoijan, Nokian ja Nokia Siemens Networksin puuttuminen kertoo, että kaikki eivät jätä patenttihakemuksia Suomen virastoon. Omasta kokemuksesta tiedän, että joissain yrityksissä jätettään vain osa hakemuksista Suomen kautta.