100% Verokortti

Stakesin mukaan Suomen sosiaalimenot ovat kolminkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Menojen kasvuun on vaikuttanut mm. terveydenhuollon kallistuminen, yleisen asenneilmaston muutos sosiaaliturvalle myönteisemmäksi sekä Baumolin taudiksi kutsuttu kansantaloudellinen ilmiö. Jos menojen kasvu jatkuu samaa tahtia kuin ne ovat jatkuneet viimeisten porvarihallitusten aikana, sosiaalimenot noin kaksinkertaistuvat kahdessakymmenessä vuodessa.

KUVA: Sosiaalimenot vuosina 1980-2008 vuoden 2008 hinnoin, mrd. €. Lähde: THL

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestöllinen huoltosuhde, eli vanhusten ja lasten osuus suhteessa työikäiseen väestöön, on pysynyt lähes vakiona viimeiset 40 vuotta. Vanhusten määrä on kasvanut viime vuosina hieman, mutta ei niin merkittävästi että se selittäisi sosiaalimenojen kasvua. Sosiaalimenot ovat siis kolminkertaistuneet oloissa, joissa huoltosuhde on pysynyt vakiona.

KUVA: Väestöllinen huoltosuhde 1950-2009 ja ennuste 2010-2050. Lähde: Tilastokeskus

Stakesin mukaan Suomen sosiaalimenot ovat kolminkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Menojen kasvuun on vaikuttanut mm. terveydenhuollon kallistuminen, yleisen asenneilmaston muutos sosiaaliturvalle myönteisemmäksi sekä Baumolin taudiksi kutsuttu kansantaloudellinen ilmiö. Jos menojen kasvu jatkuu samaa tahtia kuin ne ovat jatkuneet viimeisten porvarihallitusten aikana, sosiaalimenot noin kaksinkertaistuvat kahdessakymmenessä vuodessa.

KUVA: Sosiaalimenot vuosina 1980-2008 vuoden 2008 hinnoin, mrd. €. Lähde: THL

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestöllinen huoltosuhde, eli vanhusten ja lasten osuus suhteessa työikäiseen väestöön, on pysynyt lähes vakiona viimeiset 40 vuotta. Vanhusten määrä on kasvanut viime vuosina hieman, mutta ei niin merkittävästi että se selittäisi sosiaalimenojen kasvua. Sosiaalimenot ovat siis kolminkertaistuneet oloissa, joissa huoltosuhde on pysynyt vakiona.

KUVA: Väestöllinen huoltosuhde 1950-2009 ja ennuste 2010-2050. Lähde: Tilastokeskus

Vuosi 2010 oli huoltosuhteen taitekohta. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja huoltosuhde kurjistuu joka vuosi seuraavat 20 vuotta. Vanhuksia on 2030 kaksi kertaa niin paljon kuin nyt. Erittäin iso osuus sosiaalimenoista on vanhuuteen ja vanhuuden sairauksien hoitoon liittyviä menoja. Voidaan perustellusti sanoa, että vanhusten määrän kaksinkertaistaminen kaksinkertaistaa sosiaalimenot.

Sosiaalimenot kaksinkertaistuvat nyky trendillä 20 vuodessa, vaikka tarve ei kasvaisi. Tarve kuitenkin lähes kaksinkertaistuu. 2×2=4. Sosiaalimenot kaksinkertaistuvat seuraavan 20 vuoden aikana, jos mitään ei tehdä.

Julkisyhteisöjen menoista yli puolet on sosiaali ja terveysmenoja.

KUVA: Mihin veroeurot käytetään? Lähde: Valtiovarainministeriö, budjettikatsaus 2011, pd

Jos sosiaali-ja terveysmenot nelinkertaistuvat, budjetti 2,5 kertaistuu. Eli verot 2,5 kertaistuvat. Veronmaksajien Keskusliiton mukaan Suomen veroaste on yli 40%. 40% x 2,5= 100%.

Vielä kerran. Nykyisen kaltaisen hyvinvoinnin ylläpito edellyttää 100% veroastetta 20 vuoden päästä. Näin ei voi jatkua. Jos emme toimi, yhteiskuntamme kurjistuu, ja sukupolvi joka on rakentanut maamme vaurauden, joutuu elämään vanhuutensa köyhyydessä.

Istui hallituksessa mikä puolue hyvänsä, edessä on kovia päätöksiä, jos haluamme säilyttää hyvinvoinnin ja vaurauden edes jollain tasolla. Meidän on:

  • Leikattava valtion menoja
  • Kevennettävä verotusta kautta linjan taloudellisen toiminnan lisäämiseksi
  • Saatava työttömät töihin poistamalla tuloloukut
  • Houkuteltava hyötymuuttoa, koulutettuja ammattilaisia ja veronmaksajia ulkomailta. Toisen ääripään maahanmuutto täytyy lopettaa.
  • Työuria on pidennettävä lyhentämällä opiskeluaikaa, torjumalla ennenaikaista eläköitymistä ja todennäköisesti myös nostettava eläkeikää

 

Juhani Mönkkönen

Eduskuntavaaliehdokas

Perussuomalaiset

Helsingin Vaalipiiri

www.juhanimonkkonen.fi

050 563 6957

8 thoughts on “100% Verokortti

  1. kysymys

    Kuinka tuloloukku poistetaan?

    Mistä menoista voidaan leikata niin merkittävästi että verotusta pystytään samanaikaisesti keventämään? Kuinka veron kevennykset tulisi toteuttaa? Minkälainen veropolitiikka olisi mielestäsi toimivaa?

    1. RE: kysymys

      Kevyt veropolitiikka on parasta veropolitiikkaa. Kevyt verotus lisää kilpailukykyä ja taloudellista toiminnallisuutta ja sitä kautta verotettavaa varallisuutta. Tuloloukkujen poistamiseksi suoraviivaisin tapa olisi purkaa kafkalainen sosiaaliturvajärjestelmämme ja korvata se yksinkertaistetulla perustulo/kansalaispalkka mallilla.

      Hallituksemme on ottanut lisää velkaa joka vuosi. Se ei ole kestävää. Julkisen talouden leikkaukset ovat joka tapauksessa edessä. Säästökohteita pitää etsiä kuin yrityksestä, joka on elänyt reippaasti yli varojensa. Jos saamme pidennettyä työuria ja purettua rakenteellisen työttömyyden, veropohja kasvaa. Elättäjiä on enemmän ja elätettäviä vähemmän.

      1. kiitos

        Kiitos vastauksista. Etenkin kansalaispalkasta tuloloukun poistajana olen samaa mieltä.

        Haluaisitko vielä kuitenkin tarkentaa veropolitiikasta, miten sitä tulisi kohdentaa ansiotulojen, pääomatulojen, kulutuksen ja omistamisen välillä. Esimerkiksi mitä mieltä progressiivisesta ansiotulosta, entä progression lisäämisestä pääomatulojen verotukseen? Entä terveyspalvelujen tai vaikka kunnallisten palveluiden hinnoissa progressio – mitä mieltä vaikkapa lasten päivähoitomaksuista ja miten sitä tulisi uudistaa?

        Mihin suuntaan arvonlisäverotusta tulisi viedä? Siis miten kohdentaa, kaikkeahan tuskin ei voi noin vain laskea ja verotuksella on aina joitakin painopistealueita.

        Pahoittelut jos on tenttaamista, mutta arvelen että asemassasi haluatkin tuoda mielipiteitä esille.

      2. Kansalaispalkka kuulostaa hyvältä innovaatiolta

        Kansalaispalkka kuulostaa hyvältä. Ei siksi että haluaisin lisää tukiaisia; päinvastoin. Minusta vaan systeemi olisi selkeämpi ja tuntuisi turvallisemmalta jos olisi jonkinlainen kansalaispalkka ja lisäksi olisi vähemmän byrokratiaa. Tosin en ole varma, kun en ole nähnyt toteutusehdotusta. 

        Kansalainen

  2. Ei mennyt niinkuin Strömsössä

    Ensinnäkin onnittelut pysäyttävästä otsikoinnista.

    Sisällöllisesti kirjoituksessasi on jonkin verran ongelmia. Kirjoitat ilmiöstä josta yleisesti keskustelussa on käytetty nimeä kestävyysvaje. Yksi hyvä tapa lähteä tuomaan esille omaa näkemystä on rakentaa sen varaan mitä aiheesta on aiemmin keskusteltu ja osoittaa mikä keskustelussa on puutteellista tai viallista tai mitkä oma näkemys vajeen kattamiseksi. Kirjoituksessasi käsittelet sekä vajeen syntyä, virheellisesti, sekä perustelet toimenpiteitä näiden virheellisten päätelmien pohjalta. Tässä yksi materiaali valtiovarainministeriöltä joka käsittelee aihetta:

    Mutta katsotaan tarkemmin väitteitäsi. Sosiaali- ja terveysmenot ovat kolminkertaistuneet kahden viime vuosikymmen aikana. Jos lukuja katsoo tarkemmin ja ottaa huomioon inflaation ja bkt:n kasvun, tilasto näyttäytyy aivan erilaisessa valossa. Jos vielä tämän päälle katsoo mikä menoluokka sosiaali- ja terveysmenojen sisällä on kasvanut, avautuu ongelman ydin.

    Elinkustannusindeksi on kahdenkymmenen vuoden aikana muuttunut niin että yleinen hintataso on 40% korkeampi kuin vuonna 1990. Tämä ei siis selitä yksin menojen kasvua. Voisi kuitenkin ajatella että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon halutaan pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa satsata suhteessa ainakin  yhtä paljon kuin tuolloin 20 vuotta sitten. Hyvinvointivaltion menestys kansainvälisesti on aivan omaa luokkaansa eikä minun tässä tarvinne listata vertailuja jossa Suomi esiintyy kärkijoukossa.

    Kannattaa siis verrata sosiaali- ja terveysmenoja BKT:een. Näyttää siltä että menot ovat kasvaneet BKT:ta nopeammin. Jos kuitenkin katsomme tarkemmin menoluokkaa, huomaamme että nopeasti kasvava alue on eläkemenot. Tähän kiinnitit huomion myös kirjoituksessasi. On mielenkiintoista tarkastella onko muiden sosiaali- ja terveysmenojen suhde muuttunut viimeisen 20-vuoden kuluessa. Oheinen taulokko näyttää tuloksen. Kuvassa oleva Menot* on sosiaali- ja terveysmenot ilman eläkemenoja. Niiden suhde BKT:een oli 1990 oli 18% ja vuonna 2008 17%. Itse asiassa menot ovat suhteellisesti laskeneet jos väestön ikääntyminen jätetään laskelman ulkopuolelle. Ko. menot eivät siis ole kolminkertaistuneet viimeisen 20-vuoden kuluessa, kuten väität. Jos menoja tarkastellaan eläkkeetkin mukaan luettuna, mutta otetaan inflaatio huomioon, ne ovat kasvaneet alle 50%, joka on kovin eri luku kuin 3 kertaistuminen!

    Kun katsot eteenpäin seuraavat 20 vuotta, käytät tätä täysin virheellistä päättelyketjua viivoittimen kulmakertoimena ja päädyt 100% veroasteeseen. Tähän laskelmaan sisältyy vielä oletukset että BKT ei kasva seuraavan kahden vuosikymmenen aikana eikä inflaatiota ole. En ole tiennytkään että perussuomalaisten maailmankuva on degrowth:n mukainen. Toisaalta kuitenkin etsit kasvua ratkaisukohdassa, joten degrowth ei ilmeisesti ole ajamasi tie. Ja jotta otsikosta tulisi todella raflaava, väität että kokonaisveroaste on luku joka näkyy verokortissa. Tuloveroilla kerätään pieni osa kokonaisveroista.

     

    Esitätä lopulta seuraavat lääkkeet:

    • Leikattava valtion menoja

    Mikä on mielestäsi oikea paikka leikata? Ilmeisesti eläkkeet kun halusit kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveysmenoihin ja nimenomaan eläkkeet ko. menoluokan sisällä ovat suhteellisessa kasvussa.

    • Kevennettävä verotusta kautta linjan taloudellisen toiminnan lisäämiseksi

    Tämä on hyvin tyypillinen oikeistolainen väite ja ajatusmalli. Voinemme olla yhtämieltä että 0% ja 100% verokanta johtaa nollaverotuloihin. Toisessa valtio ei saa veroja lainkaan, toisesa kukaan ei halua tehdä mitään kun valtio vie kaiken. Jos ja kun olemme tämän skaalan välissä, verotuksen laskeminen ajatellaan lisäävän aktiivisuutta ja sitä kautta verotuloja. Missä on piste, jolloin tämä yhtälö ei toimi? Olemmeko varmoja että nykyinen tuloverotus on tuon pisteen yläpuolella? Mistä  tiedämme tämän (viite)? Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kokonaisveroaste on Suomea korkeampi, mutta maiden BKT henkeä kohden on Suomea korkeampi. Miten tämä on mahdollista näin samankaltaisissa maissa, jos väite pitää paikkansa? Onko tuloverotus ainoa muuttuja tai edes päämuuttuja, joka johtaa korkeampaan talouskasvuun?

    • Saatava työttömät töihin poistamalla tuloloukut

    Työttömyys on ongelma mutta viitaten aikaisempaa ei sen suurempi kuin 20- vuotta sitten eikä tilanne ole muuttunut radikaalisti tällä ajanjaksolla.

    • Houkuteltava hyötymuuttoa, koulutettuja ammattilaisia ja veronmaksajia ulkomailta. Toisen ääripään maahanmuutto täytyy lopettaa.

    Tämä ehdotus on hieman yllättävä perussuomalaiseksi ehdokkaaksi. Kun tunistamme että talouden kestävyysvajeen ongelma on eläkemenot, avautuu aivan eri tavalla ymmärrys siitä miten paljon Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.

    • Työuria on pidennettävä lyhentämällä opiskeluaikaa, torjumalla ennenaikaista eläköitymistä ja todennäköisesti myös nostettava eläkeikää

    Suomalaisen hyvinvoinnin perusta on koulutus. En ole samaa mieltä opiskeluajan lyhentämisestä. Viimeisestä toimenpiteestä olemme samaa mieltä, mutta eläkeiän nostaminen tarkoittaa valtavia muutoksia työelämässä, jossa työ muutetaan mielekkääksi, vähemmän kuormittavammaksi, lyhennetään työviikkoa ja tehdään monipuolisesti toimenpiteitä jotta työkykyiset haluavat ja pystyvät työskentelemään pitempään. Kun ymmärrät paremmin sosiaali- ja terveysmenojen kasvun ytimen, huomaat myös että pelkkä eläkeiän nostaminen ei riitä vaan kyse on myös siitä miten tulevat eläkkeet kerätään niin että eläkkeitten rahastointi riittää. Eläkemaksun korottaminen on hyvin epämiellyttävä uutinen potentiaaliselle äänestäjäkunnalle.

    1. RE: Ei mennyt niinkuin Strömsössä

      Kiitos hyvin argumentoidusta vastineesta. Kirjoituksesi sisältää purevaa kritiikkiä useampaan eri kohtaan, joten pyrin vastaamaan niihin tässä perustellusti yksitellen.

      1) Sosiaalimenojen kasvu: suhteellinen vai absoluuttinen lähestyminen

      Käsittelimme sosiaalimenoja kasvua eri tavoin. Minä katsoin absoluuttista kasvua, sinä suhteellista. On totta, että suhteellinen kasvu on ollut pienempää kuin absoluuttinen kasvu. Suhteellisessa tarkastelussa on kuitenkin seuraavia vakavia puutteita:

      • Tarkastelujaksosi 1990-2008 on ollut poikkeuksellisen talouskasvun aikaa: syvimmästä lamasta ja idänkaupan romahduksesta finanssikriisiä edeltävään kukoistukseen. Mielestäni on epärealististä olettaa että talouskasvu jatkuisi yhtä kovana seuraavat 20 vuotta. Tähän vaikuttavat mm. elektroniikka, ohjelmisto ja konepajateollisuudelle ilmaantunut vakava kilpailu Aasiasta, paperiteollisuuden investointien loppuminen ja sitä kautta vääjäämätön alasajo pitkällä aikavälillä sekä suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuva kaikkein tuottavimman ja kovapalkkaisimman työvoiman siirtyminen pois työmarkkinoilta.
      • Hyvinä aikoina korkeiksi päästettyjen menojen leikkaukset ovat erittäin kivuliaita kun ajat palaavat normaaleiksi. Kuten valtiolla, myös yrityksissä on usein paha tapa haalia kiinteitä kuluja ja kaikenlaista kululäskiä kun kauppa käy hyvin. Kun ei enää menekkään hyvin, täytyy leikata ja irtisanoa. Yritykset poikkeavat valtiosta siten, että ne voivat irtisanoa tuottamattomimpia työntekijöitä kun rahaa ei ole. Valtio ei voi irtisanoa tuottamattomia kansalaisiaan. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää pienentää sosiaaliturvaa myös sitä kipeimmin tarvitsevilta silloin kun rahaa ei todellakaan ole. Sellaista en kestäisi nähdä. Mielummin leikkaan ja säästän nyt, hyvän sään aikana.
      • Eläkemenojen tarkastelu sosiaalimenoista puhuttaessa tulee ottaa huomioon. Kuten totesitkin, jos eläkkeet otetaan huomioon, sosiaalimenot ovat kasvaneet suhteellisestikin 50%. Kansantaloudellisesti on saman tekevää kutsutaanko sosiaalimenoja eläkkeeksi, toimeentulotueksi, työttömyysturvaksi, peruspäivärahaksi vai miksi. Oleellista on että osa kansasta ei koskaan tule omillaan toimeen ja vastuullisten politikkojen tulisi huolehtia, että heille riittää elättäjiä myös tulevaisuudessa.

       

      Sosiaalimenot ovat kolminkertaistuneet kolmessa kymmenessä vuodessa. Se että BKT on kasvanut vielä enemmän ei muuta asiaa miksikään (vaikka toki kasvaneet menot on helpompi rahoittaa kun tuloja on enemmän). Oleellista on että menot ovat kasvaneet vaikka tarve menoille, eli apua tarvitsevan väestön määrä, ei ainakaan näennäisesti ole kasvanut miksikään. Jo se itsessään on huolestuttavaa. Apua tarvitsevien määrä tulee kasvamaan dramaattisesti kahdessa kymmenessä vuodessa. Myös menot väistämättä kasvavat. Meillä on oltava tulevaisuudessa rahoituspohja kunnossa ettei meidän tarvitsisi lähettää vanhempiamme mierontielle.

      2) Leikkauskohteet

      Valtion menot ovat 20% isommat kuin tulot. Jos mikä tahansa yritys tekisi tappiota -20% EBIT:iä tappiota, mitään kiveä ei jätettäisi kääntämättä kun etsitään säästöjä. Etsisin säästöjä ensin valtion hallinnosta ja yritystuista. Sosiaali-ja terveysmenoissa on kaikkein suurin säästö potenttiaali, mutta koko järjestelmä vaatisi peruskorjauksen eikä leikkauksia ja paikkauksia nykyiseen. Sosiaali-ja terveysmenoissa säästetään helpoimmin vähentämällä tarvetta. Siitä seuraavassa kappaleessa lisää. 

      Jos ihmeitä ei tapahdu, leikkaukset ovat edessä millä tahansa hallituksella. Aihe ei vain ole kovin suosittu näin vaalien alla.

      3) Verotus

      Jos ollaan realisteja, verotusta ei voida keventää oloissa joissa valtion velka kasvaa holtittomasti. Ensin täytyy säästää, leikata ja remontoida. Sitten voidaan ja täytyy laskea veroja.

      Kuten edellä mainitsin, suurin säästöpotenttiaali on sosiaali-ja terveysmenoissa. Nykyinen syyperusteinen sosiaaliturvamme tarkoittaa pienituloisille 70%-100% efektiivistä marginaaliveroa. Ei ihmekkään että syitä sosiaaliturvan tarpeeseen alkaa löytyä.

      Kannatan Soininvaaralaista perustulo/kansalaispalkka mallia. Malli itsessään ei ole oikeistolainen eikä vasemmistolainen. Se on työhön kannustava. Jokaiselle tietyn iän ylittäneelle kansalaiselle maksetaan perustuloa, jota voi korottaa esim. lapsilisällä. Kaikki työ perustulon päälle on tekijälleen hyväksi eikä leikkaa pois tukia. Yhtä-äkkiä työ kannattaa kaikille: työttömän kannattaa ottaa keikkatöitä, sairaseläkkeellä olevan kannattaa tehdä kevyttä työtä voimiensa mukaan, kotiäidin kannattaa pyörittää pientä sivubusinestä. Työhön kannustava sosiaaliturva lisää elättäjien määrää ja vähentää tuen tarvitsijoiden määrää.

      4) Työttömyys

      Työttömyys ei kenties ole isompi kuin 20 vuotta sitten, laman aikaan, mutta iso se on. 

      5) Hyötymuutto

      Vain 20% maahanmuutosta on työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisestä maahanmuutostakin iso osa on työvoimaa, jota meiltä löytyisi omastakin takaa kortistoista. Suomi on maahanmuutossa nettohäviäjä. Meiltä muuttaa pois koulutettuja ja hyvätuloisia ja tilalle muuttaa kouluttamattomia ja huonotuloisia. Se on meille huono diili. Haluan kääntää suunnan toisin päin.

      6) Opiskeluaika ja työuran pituus

      Kukaan ei mielellään painosta lyhentämään opiskeluaikaa eikä nosta eläkeikää. Käytännössä kuitenkin minkä tahansa vastuullisen hallituksen on pakko tehdä todennäköisesti molemmat, jos haluamme turvata suurten ikäluokkien vanhuuden.

      Opiskeluajassa on helppoja lyhentämiskohteita, jotka eivät ole keltään pois. Keskimäärin lukion ja yliopiston välillä on lähes 3,5 vuotta (!!!) johtuen useista sisäänpääsy yrityksistä yliopistoon ja huonosti jaksotetusta asepalveluksesta. Aika olisi lyhennettävissä noin vuoteen varsin kivuttomasti. Siitä mikä on optimaalinen opiskeluaika voi olla montaa mieltä eikä minulla ole asiaan kovin jyrkkää mielipidettä. Olen taipuvainen ajattelemaan että Suomessa koulutus on yliarvostettua koska koin että omasta viiden vuoden korkeakoulu tutkinnostani 2 vuotta oli hyödyllisiä ja 3 vuotta vain ajanhukkaa ja rasite yhteiskunnalle. Havainto on toki suppea ja kovin subjektiivinen.

      1. Koulutusta on helppo lyhentää

         

        Serkkutyttöni on medianomi. Hänen kumppaninsa on kulttuurituottaja. Serkkuni sai melkein alaa vastaavaa koulutusta. Hän pitää taideterapiaa vammaisille. Serkkuni on onnekas poikkeus. Hänen opiskelijakavereistaan todella harva on päässyt koulutustaan vastaaviin hommiin. Media-ala on nyt muotia. Melkein joka kaupungin AMK:ssa on jotain mediakoulutusta.  
         
        Serkkuni kulttuurituottajaksi valmistunut puoliso kouluttautuu nyt perushoitajaksi. Valtio antoi hänelle turhaan kulttuurituottajan koulutuksen.Valtio käytti häneen siis turhaan koulutusresursseja ja myönsi hänelle hukkaan mennyttä opintotukea. Jos kulttuurituottajaksi pääsemisen rima olisi ollut korkeammalla, niin tämä henkilö olisi ehkä tänään jo töissä veromarkkoja tuottava perushoitaja. Nyt hän on vieläkin koulutusresursseja ja opintotukea käyttävä menoerä.
         
        Maassamme koulutetaan vuosittain kohtalaisen iso jengi esimerkiksi folkloristeja, arkeologeja, matemaatikkoja, naistutkijoita jne. Näistä todella harva saa koulutustaan vastaavaa työtä. Vaimoni on matematiikan maisteri. Hän toimii kohta perhepäivähoitajana, eli hän ei saanut koulutustaan vastaavaa työtä.
         
        Koulutuspaikkoja voisi karsia niiltä aloilta, joilla on reipasta osaajien ylitarjontaa. Jos vaikkapa folkloristeista tai kulttuurituottajista on vain 20% koulutustaan vastaavassa ammatissa, niin koulutuspaikkoja voi surutta vähentää 50%. Jatkossa arkeologiksi olisi vaikeampaa päästä ja valmistuneet arkeologit olisivat entistä korkeatasoisempaa opiskelijamateriaalia.
         
        Lääkärit ovat vuorostaan ylityöllistettyjä. Heistä on puutetta, joten kuntien on suostuttava suorastaan tolkuttomiin palkkavaateisiin. Lääkärien koulutuspaikkoja tulee lisätä.
      2. Koulutuksesta

        Maassamme koulutetaan vuosittain kohtalaisen iso jengi esimerkiksi folkloristeja, arkeologeja, matemaatikkoja, naistutkijoita jne."

         

        Joskus -70-luvun lopussa kyselin, mihin tarvitaan kaikki jo silloin historiaa opiskelleet ihmiset. Pari näkemystä aiheesta on tuossa ja tuossa.  

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com