Valtionvarainministeriö elvyttää vaikka talous käy valtionvarainministeriön mukaan kuumana korkeasuhdanteessa
Valtiontalous on valtionvarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksen mukaan 6,7 Mrd€ alijäämäinen. Perinteisen ajattelun mukaan valtionvarainministeriö olisi tällä budjettiehdotuksella viemässä Suomea perikatoon. Mutta tällä kertaa kaikki on toisin, elämme uusia poikkeusaikoja.
Budjettiehdotus on perinteisen ajattelun vastainen:
- Valtionvarainministeriö elvyttää voimakkaasti vaikka valtionvarainministeriön itsensäkin mukaan elämme vahvaa korkeasuhdannetta. Perinteisen ajattelun mukaan nyt korkeasuhdanteessa pitäisi pienentää valtion kulutusta ja antaa työtä tekeville kansalaisille ja yrittäjille kasvavaa osuutta. Valtio tekee päinvastoin.
- Myös Kataisen hallitus aloitti, kuten kuvasta näkyy, voimakkaan elvytyksen (valtion roolin kasvattamisen) vuonna 2009. Tämä johti tähän päivään asti jatkuneeseen reaalisen elintason laskuun niin kuin monessa muussakin maassa, jossa valtion rooli on kasvanut liian suureksi. Perinteisen ajattelun mukaan tästä olisi pitänyt ottaa opiksi ja pinentää valtion roolia nyt korkeasuhdanteen aikana lähmmäs optimaalista, nykyistä pienempää tasoa. Valtio tekee päinvastoin.
- ”Modern monetary theory” mukaan ei ole väliä kuinka paljon valtio velkaantuu. Valtio voi aina koota veroina noususuhdanteen aikana liian ostovoiman pois kansalaisilta. Valtiovarainministeriö tekee tässäkin suhteessa päinvastoin ja levittelee rahaa ympäriinsä myös hyvinä aikoina.
Nykyiset poikkeusajat perustelevat valtion velkaantumisen
Elämme poikkeusaikoja ja nämä poikkeusajat perustelevat, ainakin valtionvarainministeriön mukaan, vahvaa valtion velkaantumista. Maailma siirtyy kohti tasa-arvoisempaa kansallisdemokraattista yhteiskuntajärjestelmää, jossa valtion ja julkisen sektorin roolina on huolehtia pääosasta rahanjaosta. Suomi on edelläkävijä. Julkisen sektorimme (eläkevakuutusyhtiöt, valtio, kunnat) kautta jaellaan jo suurin osa bruttokansantuotteesta. Tämä yhteiskunnallinen murros kapitalismista kansallisdemokraattiseen ideaaliyhteiskuntaan edellyttää, eduskunnan mukaan, julkisen sektorin roolin jatkuvaa kasvattamista.
Elintasomme kasvu jää jatkossakin vaisuksi tai olemattomaksi
Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että elintasomme kasvu jää jatkossakin vaisuksi tai jää kokonaan saavuttamatta. Tämä merkitsee jatkoa sille taloudellisen pysähtyneisyyden aikakaudelle jota olemme eläneet jo vuodesta 2009 saakka. Mutta se voi tarkoittaa myös sitä, että olemme edelleen sellaisten ihmisten kansakunta joiden ei tarvitse ponnistella menestyksensä eteen. Saavutamme onnen, jopa maailman mittakaavassa onnellisuuden huipun, vähemmällä rahallisella menestyksellä.
Kaikki päättyy suureen kriisiin
Miten kaikki päättyy? Ei sitä kukaan tiedä. Ajattelutavan muutos vaatisi kriisiä joka pakottaa ajattelemaan ihmisyydestä ja kansalaisuudesta uudella tavalla. Toivottavasti tässä uudessa ajattelutavassa ihminen ei ole veronmaksaja valtiota varten, vaan instituutiot ovat yksilöä varten. Saapa nähdä miten käy.
Kommentit