Homo Economicus on viime päivinä miettinyt mihin sijoitusrahastojen tulevaisuus mahtaa näyttää.

Mistä palvelusta säästäjä on tulevaisuudessa valmis maksamaan? Pelkää tietyn idenksin seuraaminen ei varmaankaan riitä. Siihen on olemassa halvempi keino – passivisesti manageerattu ETF (Exchage Traded Fund, eli pörssinoteerattu rahasto). Nämä seuraavat valitun indeksin arvoa mahdollsimman tarkkaan sen kummemin analysoimatta yksittäisiä yrityksiä.

Pankit eivät näitä mielellään markkinoi asiakkailleen, sillä niistä ei synny voittoja pankille. He myyvät asiakkaalleen mieluummin Intia rahaston kuin Intia -ETF:n. Rahastoyhtiöt sensijaan väittävät päihittävänsä k.o indeksit analysoimalla huolellisesti yritykset ja valitsemalla sellaisia joilla on keksimääräsitä paremmat tuotto-odotukset. Ongelma on että rahaston hallinnointi, ym kulut usein syövät mahdollisen edun. Kulujen jälkeen harvat rahastot pystyvät päihittämään vertailuindeksinsä. Kuluttaja-asiakkaat eivät tätä tänään vältäämättä tiedä, mutta ennen pitkä tieto kantautuu jopa pihtiputaan mummolle. Jos siis tiedät että haluat sijoittaa Kiinaan, miksi siis maksaisit siitä liikaa? Koksonaiskuluastetta voi tarkastella ns TER (Total Expense Ratio)-luvun avulla, joka monesti tänään mainitaankin. Tämä sisältää hallinnointikulut ja muut overhead-tyyppiset kustannusket, mutta ei esim. kaupankäynnin kulut.

Jos rahastoyhtiö tarvitsee salkunhoitajan valitsemaan sijoituskohteita rahastolle tästä seuraa melkoiset vuosikustannukset. En tiedä todellisia lukuja, mutta heitetään ajatusleikin aluksi väite että salkunhoitaja maksaa 100000€/vuosi. Jos hänen hallinoimansa rahaston koko on 10M€ kuluu siis jo tähän kuluerään 1% pääomasta vuosittain. Rahaston kannattaa siis olla huomattavasti tätä isompi…

Mistä kuluttaja-asiakas voisi tulevaisuudessa olla halukas maksamaan? Jos sijoitustoiminta ei kiinnosta, voisi Globaali "vapaat kädet" tyyppinen rahasto olla hyvä tuote. Siis: "Sijoita rahani mihin tahansa mailmankolkkaan tai mihin tahansa instrumenttiin, kunhan saan tuottoa". Siitä voi olla pari versiota "korkea riski" ja "matala riski". Salkunhoitaja ansaitsee palkkansa tekemällä allokaatiot asiakaan puolesta. Hän voi tässä tapauksessa paimentaa vain 1-2 riittävän isoa rahastoa, jolloin kulutkin pysyvät kurissa.

Oma huvittava lukunsa on "Globaalit" rahastot jotka kannen alle vilkaistessa osoittautuvat sisältävän 75% suomalaisia pörssiosakkeita, ja näön vuoksi pari pohjoismaista… se siitä globaalisuudesta…

Millaisia asiakaita tulevaisuudessa löytyy. Hetken mietinnän jälkeen identifioin muutaman perustyypin:

– Perusmöttönen joka haluaa säästää lisäeläkkeeseen: Ei tiedä sijoittamisesta juuri mitään eikä haluakaan tietää. Ei sijoita suuria summia kerralla => hyvä asiakas "Globaalirahastolle".

– Akateeminen: Ehkä jopa kaupallisen koulutuksen omaava , jonkin verran sijoittamisen perusteista tietävä. Saattaa sijoittaa rahansa itse , joko suoraan osakkeisiin tai ETF:ien kautta. Osa heistä varmaankin myös mielellään delegoi homman "Globaalirahastolle". Ymmärtää todennäköisesti kulujen päälle.

– Äveriäs: Tehnyt rahaa hieman enemmän, esimerkiksi yritystoiminnassa, mutta ei tiedä juuri mitään sijoittamisesta. Private banking -asiakas joka osaa olla vaativa, ja haluaa myös verosuunnittelua ja perintösuunnittelua mukaan pakettiin. Näitä asiakkaita kaikki haluavat … niitä on vain aika vähän suomessa.

– Sijoitusnörtti: Tietää sijoittamisesta paljon (tai ainakin luulee tietävänsä). Hän haluaa valita sijoitusinstrumenttinsa itse koko universumin tarjonnasta, koska se on hänen harrastuksensa. Ihan turha markkinoida näille mitään rahastoja. Sensijaan tehokas ja monipuolinen välitystoiminta kiinnostaa heitä. Kaikki CFD:stä futuureihin ja kaikki mailman pörssit suoraan kaupankäynnin kohteiksi please!

Kuluttajapankit taitavat olla vahvoilla Perumöttösten kohdalla. Laiska "Akateeminen" saattaa valita peruspankin lisäksi toisen palvelutarjoajan, yksityisen pankkiriiliikkeen tms, kunhan se on helppoa.

Eli tulevaisuuden rahastoyhtiö on helposti lähestyttävä, sillä on vain muutama iso rahasto ja matala kustannustaso.

Ps. Homo Economicus taitaa kuulua tuohon "nörtti"-.kategoriaan, joten ei kannata soitella tarjousten kanssa ..hoidan homman itse 🙂