Taloudellinen menestys on yhteiskunnallisen systematiikan ansiota

Eurostat:n havainnolliset tilastot antavat hyvää, yksinkertaista ja selkeää informaatiota tärkeistä talouden tekijöistä.

Monet asiat ovat Eurostat:n aineistojen perusteella pitkällä tähtäimellä säästämisasteen seurannaisia, tai ainakin säästämisasteella on tilastollinen korrelaatio useisiin positiivisiin asioihin.

Mistäköhän tämä mahtaa johtua? Eräänä tekijänä on selkeästi se, että jos yhteiskunnassa hallitus ja valtiovalta toimivat pitkällä tähtäimellä kestävällä tavalla, niin myös kansalaiset ja yritykset luottavat ympäristöönsä, uskaltavat säästää ja uskovat parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen. Nämä seikat näkyvät monista eri Eurostat:n kokoamista aineistoista, joista alle on poimittu vaihtotase kuvaamaan kokonaissäästämisastetta ja usko talouden tulevaisuuteen kuvaamaan luottamusta.

Vaihtotase (Lähde: eurostat)

 

Talouden sentimentti (Lähde: eurostat)

 

Mutta bruttokansantuotteen kasvu ei kuitenkaan suoraan korreloi valtion ja koko yhteiskunnan taloudellisen kurinalaisuuden kanssa. Taloudellinen kasvu painottuu itäiseen ja pohjoiseen Eurooppaan. Tähän löytyy hyvä selitys. Bruttokansantuote kasvaa eniten siellä, missä on alhainen lähtötaso, edullinen työvoima, paraneva koulutustaso, ja jossa yhteiskunnan taloudellisen järjestäytymisen prosessi on edelleen hieman kesken. Kasvua tapahtuu siis siellä missä yhteiskunnan toimintaa järkeistetään.

BKT:n kasvu (Lähde: eurostat)

Siellä missä poliittinen johto tekee vaalibudjetteja toisensa jälkeen ja on haluton tarttumaan todellisiin ongelmiin, myös kansalaiset menettävät luottoaan yhteiskuntaa ja koko toimintaympäristöään kohtaan. Onneksi Euroopassa ei tapahdu tämän tyyppistä varsinaista yhteiskuntarakenteen rapautumista vaikka näyttäisikin siltä, että etelä- ja lounais- Euroopan latinokulttuurit tulevat ainakin näiden tilastojen valossa pärjäämään kehnommin kuin maanosamme muut kolkat. 

Mutta ei ole aivan yksinkertainen asia pitää yhteiskuntarakennetta ja poliittista johtoa ja päätöksentekoa kurinalaisessa kuosissa. Keinot ovat kyllä selkeitä: 

  • riippumaton media (mediavalta on maassamme jossain määrin keskittynyttä)
  • ilmaisunvapaus, joka ulottuu mielellään kaikkiin valtionhallinnon ja yrityksen työntekijöihin; yksityishenkilönä pitää voida sanoa mielipiteensä
  • päätäntävallan hajautuminen ja hajauttaminen siten, että mahdollisia jääviysongelmia esiintyy mahdollisimman vähän
  • päätösmonopolien purkaminen ja korvaaminen vapaaseen valintaan (ja " kilpailuun") perustuvilla rakenteilla aina kun se on mahdollista
  • selkeät, yksinkertaiset ja avoimet säännöt aina kun se suinkin on mahdollista

Tässä ei ole mitään erityistä uutta viisautta. Kaikki seuraa siitä, että meillä on ilmaisunvapaus ja www.piksu.net kaltaisia medioita, joiden kautta aktiiviset ihmiset voivat vaikuttaa yhteiskuntamme kehitykseen ja kaikki muu seuraa sitten aikanaan.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen