Technical Traders Clubin (TTC) syyskuun kuukausikokouksessa 20.9.2010 pidettiin esitys siitä, kuinka voi pyrkiä ennakoimaan osakemarkkinoiden suurta elpymistä Coppockin indeksin ja suurta alaskorjausta tai romahdusta Hindenburgin enne-indikaattorin avulla. Esityksen piti Gideon Bolotowsky, Osaketieto FSMI Oy.
Lisäksi kokouksessa tarkasteltiin valittuja suomalaisia osakkeita sekä fundamentaalisesti että teknisesti ja valittiin kolme kuukauden osaketta jatkoseurantaa varten.

Coppockin käyrä on markkinoiden pitkillä aalloilla ratsastavan indikaattori

Gideon Bolotowsky esitteli ensin Coppockin markkinaindikaattorin, joka on tarkoitettu ennakoimaan osakemarkkinoiden elpymistä markkinoiden merkittävästä alaskorjauksesta tai romahduksesta (kts. Liite 1: kalvot).

Technical Traders Clubin (TTC) syyskuun kuukausikokouksessa 20.9.2010 pidettiin esitys siitä, kuinka voi pyrkiä ennakoimaan osakemarkkinoiden suurta elpymistä Coppockin indeksin ja suurta alaskorjausta tai romahdusta Hindenburgin enne-indikaattorin avulla. Esityksen piti Gideon Bolotowsky, Osaketieto FSMI Oy.
Lisäksi kokouksessa tarkasteltiin valittuja suomalaisia osakkeita sekä fundamentaalisesti että teknisesti ja valittiin kolme kuukauden osaketta jatkoseurantaa varten.

Coppockin käyrä on markkinoiden pitkillä aalloilla ratsastavan indikaattori

Gideon Bolotowsky esitteli ensin Coppockin markkinaindikaattorin, joka on tarkoitettu ennakoimaan osakemarkkinoiden elpymistä markkinoiden merkittävästä alaskorjauksesta tai romahduksesta (kts. Liite 1: kalvot).

Gideon kertoi, että 1960-luvun taitteessa amerikkalainen uskonnollinen yhteisö, episkopaalinen kirkko, kääntyi texasilaisen ekonomistin Edwin Coppockin puoleen pyytäen apua kirkkokunnan pitkäaikaisen osakesalkun hallinnoinnissa. Coppock oli osoittanut erityistä kiinnostusta aika ajoin toistuviin karhumarkkinoihin ja pörssiromahduksiin ja niiden psykologisiin vaikutuksiin sijoittajiin. Coppockin mielestä sijoittajat kokevat rajut pörssilaskut menetyksinä, joita seuraa suruaika. Niinpä Coppock kääntyi toimeksiantajansa pappien puoleen, ja tiedusteli heiltä, kuinka kauan kestää ennenkuin ihminen toipuu lähiomaisensa kuolemasta ja kuinka kauan surutyö kestää. Papit vastasivat: ”Ihminen toipuu rakkaampansa kuolemasta noin 11 kuukaudessa ja surutyö kestää yleensä noin 14 kuukautta”. Lokakuun 15. päivänä, 1962 talouslehti Barron’s julkaisi Coppockin artikkelin, jossa ensimmäistä kertaa esitettiin julkisuudessa hänen Trendex-mallinsa (The Trendex Model), joka tänään tunnetaan nimellä Coppockin käyrä (The Coppock Curve) tai Coppock Indeksi (The Coppock Index). Huhti-toukokuussa 2009 alkoikin Coppockin nimi taas ilmestyä teknistä analyysia harrastavien yhteisöjen blogisivuilla. Kesäkuun 1. päivänä 2009 julkaisi uutistoimisto Bloomberg artikkelin, jonka otsikko oli ”Tunnemittari kääntynyt myönteiseksi USA:n osakkeiden osalta” (Emotional gauge turns bullish for US stocks). Selitys kesäkuun 2009 Coppock-hysterialle oli sangen yksinkertainen. USA:n S&P 500-indeksi on toisen maailmansodan jälkeen noussut kunnon ralliin 17 kertaa ennen vuonna 2007 iskenyttä maailmanlaajuista talouskriisiä. Coppockin markkinaindikaattori on onnistunut antamaan oikean ostosignaalin 16 kertaa ja antanut vain yhden virhesignaalin; loppuvuonna 2001.

Allaoleva Coppockin indikaattorin kaava osoittaa, että kyseessä on momentum-(liikemäärä) indikaattori, joka on rakennettu siten, että se oskilloi eli heiluu nolla-linjan kahta puolta (kts. Liite1, sivu 5). Se mikä erottaa Coppock indeksin (CI) muista momentum-indikaattoreista on aikahorisontti. Coppock otti näet vaarin episkopaalipappien mainitsemista läheisen ihmisen kuoleman aiheuttaman syvän surun 11 ja 14 kuukauden toipumisajoista. Coppockin indeksi onkin pitkien markkinasyklien indikaattori, jonka matemaattinen muoto on seuraava:

CI = WMA(10) of [ROC (14) + ROC (11)],

jossa ROC (14) ja ROC (11) ovat 14 ja 11 kuukauden muutosnopeuksia (Rate of Change = ROC) ja WMA (10) on näiden kahden muutosnopeuden summasta laskettu 10 kuukauden painotettu keskiarvo (WMA = Weighted Moving Average). WMA:n tehtävänä on pehmentää oskillaattorikäyrän liikettä.

Coppockin markkinaindikaattorin tulkinta on hyvin yksinkertainen: Indikaattori antaa ostosignaalin joka kerran, kun indikaattori on painunut vähintään nolla-linjalle tai sen alle ja alkaa nousta. Liitteen 1 kuvasta 8 on helppo laskea, että Coppock –indeksi on osunut nolla-linjalle tai sen alle 17 kertaa. Vain 16. kerralla välillä vuosina 2001-2003 Coppock indeksi teki nk. W –kirjaimen, kun indikaattorin ensimmäinen joulukuussa 2001 alkanut nousu osoittautuikin virhesignaaliksi. Tämä virhe näkyy selkeästi Liitteen 1 kuvasta 10, jossa liitteen 1 kuva 8 on tarkennettu 20 vuoden jaksoksi. Nyt jo tiedämme, että pörssiromahduksen 2007-2008 jälkeen touko-kesäkuussa 2009 saatu ostosignaali oli tuorein oikein osunut osakemarkkinoidemme ostosignaali 18:sta. Coppockin indikaattori, joka antaa 17 oikeaan osunutta ostosignaalia 18:stä yli 60 vuoden ajalta, on ehdottomasti tutustumisen ja päätöksenteon tukemiseen hyödyntämisen arvoinen

Mutta vaikka Coppockin indeksi onkin erinomainen työkalu antamaan pitkäaikaiselle sijoittajalle hyviä ostosignaaleja, se ei kuitenkaan anna mitään ratkaisua toiselle yhtä tärkeälle kysymykselle: ”Mikä on optimaalinen ajankohta siirtyä myyntilaidalle, kun laskukausi iskee päälle?”

Hindenburgin enne – pyrkii ennakoimaan pörssiromahdusta tai merkittävää markkinakorjausta alaspäin

Suomalaista sukujuurta oleva James (Jim) Miekka on Floridassa ja Mainessa asuva 50-vuotias, vuonna 1986 sokeutunut matemaatikko ja entinen fysiikan opettaja, joka on kehittänyt Hindenburgin enteenä (The Hindenburg Omen) tunnetun teknisen joukkoindikaattorin. Indikaattori pyrkii ennakoimaan pörssiromahdusta tai merkittävää markkinakorjausta alaspäin

Elokuun 12. päivänä, 2010, Hindenburgin enne antoi ensimmäisen ennakoivan signaalin edessä olevasta mahdollisesta pörssiromahduksesta, joka sähköisti Wall Streetin tapahtumia seuraavan amerikkalaisen pörssimedian. Miekalla on vankka kannattajakuntansa New Yorkin ja Lontoon finanssikeskuksissa- ja tietenkin myös vastustajansa, joiden mielestä Hindenburgin enteellä on tarttuva nimi, mutta kyseenalainen ansioluettelo. Kuitenkin mm. Kauppalehti otsikoi 27.8.2010 etusivullaan näyttävästi ranskalaispankki Societe Generalen osakestrategi Albert Edwardsin näkemyksen “Kohta alkaa alkaa talouden verilöyly”, kun Edwards tukeutui voimakkaasti Hindenburgin enteen antamaan signaaliin. Edellisen kerran Hindenburgin enne antoi vahvistettuja signaaleja kesäkuussa 2008, ja yhdeksän kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 2009, mm. Dow Jones Industrial Average indeksi (DJIA) oli romahtanut lähes 50 %.

Jim Miekan kehittämä markkinoiden epäselvyyttä tai hermostuneisuutta mittaava joukkoindikaattori perustuu Fosbachin, Appelin ja Ohaman aikaisempiin markkinoiden syvyyttä (market depth) ja laveutta (market breadth) käsittelemiin tutkimuksiin ja McClellanin oskillaattoriin. Norman Fosbach kehitti 1970-luvun alussa indikaattorin, jota hän kutsui “Huippujen ja Pohjien Loogiseksi Indeksiksi” (High-Low Logical Index, HLLI). Jos NYSE:n (New York Stock Exchange) kaikista nykyisin yli 3000 osakkeesta yli 5 % saavuttaa 52:n viikon huipun ja yli 5% 52:n viikon pohjan samana päivänä, niin tilannetta pidettiin erittäin epävarmana, mitä Fosbach piti erittäin negatiivisena karhumaisena signaalina. Toinen tekninen analyytikko, joka syventyi koko markkinan tutkimiseen 1970- luvulla, oli Gerald Appel, jonka kehittämä Jakautuneen Markkinan Myyntisignaali” (Split Market Sell Signal) oli sangen yksinkertainen. Se signaloi, mikäli NYSE:n osakkeista 45 saavutti sekä 52 viikon huipun että pohjan samana päivänä. Vuonna 1988, Bill Ohama niinikään julisti markkinoiden laveutta mittaavan indikaattorin, jonka hän nimesi dramaattisesti “Titanicin syndroomaksi” (Titanic Syndrome): Markkinat toimivat kuin Titanic- täyttä vauhtia eteenpäin kunnes tulee jäävuori vastaan. Miekan joukkoindikaattori nimettiin siten Hindenburgin enteeksi, koska Titanicin nimi oli jo käytössä.

Miekan joukkoindikaattoria varten myös tarvittava McClellanin oskillaattori on myös koko markkinan laveutta seuraava indikaattori, joka tarkastelee 52 viikon huipulle nousseita ja 52 viikon pohjille laskeneita osakkeita. McClellanin oskillaattoria varten määritellään päivän päätöshinnoista:

Nettonousijat = Nousseiden osakkeiden lukumäärä – laskeneiden osakkeiden lukumäärä.

McLellan Oscillator = Mov(CLOSE,19,EXPONENTIAL) – Mov(CLOSE,39,EXPONENTIAL)

, missä oskillaattori on siten nettonousijoiden 19 päivän eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon ja 39 päivän eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon erotus.

Miekan kehittämä joukkoindikaattori Hindenburgin enne sisältää siten tänään viisi ehtoa joiden kaikkien on täytyttävä ennenkuin vahvistettu signaali syntyy:

1. NYSE:ssä noteerattvista kaikista osakkeista vähintään 2,2 % osuus on samana päivänä saavutettava sekä 52 päivän huippunsa ja pohjansa,

2. NYSE Composites indeksin on samana päivänä oltava korkeampi kuin 50 päivää aikaisemmin,

3. McClellanin oskillaattorin (C,19,E;C,39,E) on kyseisenä päivänä oltava negatiivinen,

4. Kyseisen päivän huippuosakkeiden lukumäärän oltava pienempi kuin saman päivän pohjaosakkeiden lukumäärä x 2. Toisaalta pohjaosakkeiden lukumäärä voi olla suurempi kuin 2 x huippuosakkeiden lukumäärä.

5. Yllämainittujen neljän ehdon on täytyttävä vähintään kahdesti 36 kauppapäivän sisällä.

Liitteen 1 sivun 17 käyrä osoittaa, miksi markkinatoimijat New Yorkissa ja Lontoossa hermostuivat elokuun 13. päivänä, 2010, nähtyään edellisen päivän päätöskursseista 52 viikon huippujen ja 52 viikon pohjien jakautumisen. Liitteen 1 sivulta 17 nähdään, että 52 viikon huippukursiin nousseiden osakkeiden osuus ylitti 2,2 % (77 kpl) heinäkuun 8. päivänä, 2010, ja 52 viikon pohjakurssiin vajonneiden osakkeiden osuus ylitti 2,2 % (81 kpl) elokuun 12. päivänä, 2010, kun samalla huipussa olevien osakkeiden määrä (106 kpl) pysyi tukevasti 2,2 %:n osuuden yläpuolella. Hindenburgin enteen ensimmäinen ja neljäs ehto olivat täyttyneet. Muiden ehtojen täyttymiseksi oli vielä tarkasteltava NYSE Composites indeksin kehittymistä sekä indeksistä johdettua McClellanin oskillaattoria, joista ensimmäinen täyttyi päivän 12.8.2010 päätteeksi, mutta toinen ehto ei täyttynyt, koska oskillaattori laski negatiiviseksi vasta 24.8.2010. Viidennen ehdon täyttyminen edellyttää vielä, että neljän ehdon on toteuduttava vähintään kahdesti 36 kauppapäivän sisällä.

Hindenburgin enteen signaaleja on tilastoitu systemaattisesti vuodesta 1990 alkaen. Kaikki viisi ehtoa täyttäviä vahvistettuja signaaleja on löytynyt yhteensä 22 kappaletta. Kovin romahdus on kuitenkin ollut 6.6.2008 alkanut kuuden Hindenburgin enteen signaalin jälkeinen pörssilasku, joka romahdutti DJIA:n – 47,3 %. Ilmeiseltä vaikuttaa kuitenkin se, että signaalien määrn ja pörssilaskun suuruuden välillä ei vallitse merkittävää korrelaatiota. Aina ei pörssilaska edes tule vaikka signaalit ovat voimakkaat. Hindenburgin enne on kuitenkin varteeotettava signaali, joka tunnistaa pörssimarkkinoilla usein vallitsevan jakautumisvaiheen (classical distribution phase), jolloin tanner tömisee, karhujen alkaessa ottaa mittaa häristä.

Jos tarkastellaan kullan hinnan toteutunutta kehitystä viimeisen 30 vuoden aikana, niin todetaan kahdeksassa tapauksessa kahdestatoista kullan hinnan nousseen vahvistuneen Hindenburg enteen signaalin jälkeen merkittävästi (kts. Liite 1, sivu 18). Näin näyttää kullan hinta tälläkin nousseen merkittävästi, vaikka Hindenburgin markkinoiden epävarmuutta tai epäselvyyttä mittaava joukkoindikaattori ei vahvistunutkaan kaikkien ehtojensa osalta 12. päivänä elokuuta 2010.

Coppockin indeksi ja Hindenburgin enne

• Coppockin indeksi kehottaa ostamaan osakkeita eli odotettua merkittävää markkinakäännettä ylöspäin,

• Hindenburgin enne kehottaa myymään osakkeita eli odotettua merkittävää markkinakäännettä alaspäin,

• Coppockin indeksin todennäköinen osumatarkkuus on paljon parempi kuin Hindenbrgin enteen,

• Hindenburgin enteellä onkin enemmän unilukkarin funktio- on hyvä siirtyä osaketanssilattialla lähemmäksi ulko-ovea.

Viitteet:

1. Gideon Bolotowsky. Coppockin käyrä on pitkillä aalloilla ratsastava indikaattori. Meklari 3/2009. s. 38-41.
2. Gideon Bolotowsky. Hindenburgin enne- romahtaako pörssi miekan iskusta ? Meklari 3/2010. s. 26-27.

Kuukauden TTC osakkeet

Lisäksi kokouksessa tarkasteltiin valittuja suomalaisia osakkeita sekä fundamentaalisesti että teknisesti ja valittiin tällä kertaa kolme kuukauden osaketta jatkoseurantaa varten. Fundamenttiperusteena pidettiin sijoitusosakkeen keskimääräistä laskennallista tuotto-odotusta per vuosi perustuen ennustettuun tuloskasvuun verrattuna markkinoiden odotukseen tuloskasvusta oman pääoman tuottovaatimuksella.

Kuukauden osakkeiksi valittiin seuraavat osakkeet, joiden päätöshinnat olivat 20.9.2010:

– Componenta, 6,1 €,

– Technopolis, 3,74 €, ja

– Teleste, 4,77 €.

Liukuvat keskiarvot (C,20,S), (C,55,E) ja (C,200,S) osoittivat kaikilla valituilla osakkeilla ylöspäin ja kurssit olivat liukuvien keskiarvojen yläpuolella.