Kehitysyhteistyö korvautuu uusilla toimintatavoilla

Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat korkealla tasolla kuten alla olevasta valtiovarainministeriön tuottamasta ja Findikaattorin julkaisemasta tilastosta voimme havaita. 

Kehitysyhteistyön tarve oli suurta aina 90-luvulle saakka, mutta sen jälkeen trendi on kääntynyt:

  • maiden väliset tuloerot kaventuvat kaiken aikaa; kehittyvät maat kirivät kehittyneiden rinnalle
  • köyhyysrajan alapuolella olevien suhteellinen osuus on maailmanpankin mukaan  jyrkässä laskussa

Kehitysyhteistyön osuus bruttokansttuotteesta (Lähde:  findikaattori / ulkoasiainministeriö)

Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu pysähtymässä

Vaikka varsinaisten kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu onkin pysähtymässä on kehitysyhteistyössä monia arvokkaita komponentteja. Suomen antama kehitysyhteistyö on jakautunut kahteen osaan:

  • monenkeskeiseen yhteistyöhön, jossa Suomi osallistuu YK:n, EU:n, Maailmanpankin sekä muiden kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteisiin ohjelmiin
  • kahdenväliseen yhteistyöhön, jossa Suomi toteuttaa kestävään kehitykseen ja ympäristöarvojen säilymiseen tähtääviä kehitysprojekteja tietyissä valituissa maissa (alla kohdemaat)

Suomen kahdenväliset kehitysyhteistyökumppanit (Lähde:  Ulkoasiainministeriö)

Kehitysyhteistyö korvautuu uusilla yhteisyön muodoilla

Varsinainen kehitysapu on korvautumassa uuden tyyppisellä, paremmin tähän aikakauteen sopivalla toiminnalla:

  • Avustamme EU budjetin kautta merkittävällä summalla itä-Euroopan taloudellista kehittymistä
  • Vaikutamme EU lainsäädännön avulla Euroopan alueella tapahtuvaan kestävään kehitykseen
  • Tuemme kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kautta järkevää taloudellista kehitystä. IMF:n tuen edellytyksenä oleva kontrolli ja tiukat talouskurivaatimukset  ovat tehokkuudessaan osoittautuneet ylivoimaiseksi verrattuna moniin YK:n ja Maailmanpankin tukimuotoihin.
  • Olemme mukana EU:n ja WTO:n kautta vaikuttamassa siihen, että kehittyvien maiden tuotteet saavat paremman pääsyn maailmanmarkkinoille ja EU:n alueelle

Integroidumme yhä syvempään kansainväliseen yhteistyöhön ja Suomen antama panos yhteisen kehityksen alttarille on lisääntymässä. Ja uudet muodot ovat osoittautuneet vanhoja keinoja tehokkaammiksi. Esimerkiksi EU:n lainsäädäntö, vapaakauppa ja yhteinen kontrollirakenne on ollut verrattoman tehokas tapa nostaa Euroopan reuna-alueiden elintaso ja yhteiskunnallinen kehitys muiden tasolle.

Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu repeää uuteen kuosiin

Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu tuntuu repeää yhteiskuntien sisälle enemmän kuin niiden välille. Kehittyneiden maiden, ja myös Suomen, sisäiset tuloerot kasvavat. Yhteiskuntarakenteet ovat tässä suhteessa yhdenmukaistumassa. Ilmiölle on fundamentaalinen syy – globalisaatio. Työ tehdään siellä missä se on kannattavinta ja monen ammatin kohdalla tämä tarkoittaa maailmanlaajuista yhtenäistä palkkatasoa. Ellei suomalaisen ohjelmistosuunnittelijan palkkataso jousta, niin työ siirtyy Intiaan. Ja niinpä palkkataso joustaa.

Kehitystä voi hidastaa, mutta yksittäisen maan, kuten Suomen, on vaikea pysäyttää pyörää. Tuloerot tasaantuvat jossakin vaiheessa globaalisti, mutta siihen menee aikaa, ja saamme nyt tuta nahoissamme näitä kehityksen ja kansainvälisen työnjaon lieveilmiöitä. Se on hinta, jonka joudumme onnistuneesta kehitysavusta maksamaan.

One thought on “Kehitysyhteistyö korvautuu uusilla toimintatavoilla

  1. Sopii paremmin tähän aikaan

     

    Vielä reilut 40 vuotta sitten Suomi oli kehitysavun nettosaaja, apu tuli Suomelle lähinnä vastaavilta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta joihin kirjoittaja viittaa nykyisen avun lähteenä.

    40 vuotta sitten kehitysavun määrän päämääräksi asetettiin 0,7 % bruttokansantuotteesta. Tähän lukuun on päästy vain yhtenä vuotena 1990 ja silloinkin ilmeisesti vain dooppamalla BKT:ta rajusti alas.

    Tämän jälkeen rikkaat ovat putsanneet pöydän niin kehitysavussa kuin Suomen kansantaloudessa.  Jälkimmäisestä on hyvä kirjoitus ”Rikkain prosentti putsasi pöydän” Talouselämä-lehdessä no. 34.

    Myös kehitysavussa on vallannut sama ajattelu, jonka mukaan vain rikkaille kannattaa antaa apua, sillä he (omien väitteidensä mukaan) tietävät parhaiten miten muiden tulee käyttää rahaa.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki