Vain yksi väärä vastaus Hesarin toimituksen omissa teksteissä
Helsingin Sanomien toimitus oli 25.11. kysely kaupungin päättäjiltä sähköntuotanto- ja energiakysymyksiä.
Lehden mukaan seitsemään kysymykseen tuli parhaat vastauksen SKP:n Yrjö Hakaselta ja kokoomuksen Arja Karhuvaaralta, kulmallakin neljä oikeaa vastausta.
Ihan hyvä, mutta kun toimituksen oikeaksi väittämistä vastauksista yksi on väärin eli kysymys: ”Kuinka monta Raasteporiin ja Inkooseen suunniteltua tuulimyllyä korvaisi Salmisaaren sähköntuotannon.”
Toimitus antaa vaihtoehdoista 20, 60 ja 18 oikeaksi keskimmäisen 60.
Riittääkö 60? Salmisaaren sähköntuotantoteho on 160 MW ja merituulipuistoon suunnitellaan 60 nimellisteholtaan 3-5 MW:n tuulivoimalaa eli yhteensä tehoa olisi 180-300 MW.
Mutta kuten tiedetään, aina ei tuule ja 180 MW:n tuulipuistosta ei saada jatkuvaa 180 MW:n tehoa, vaan keskimäärin 24-30 % tuosta nimellistehosta. Eli suurimmillakin 5 MW:n tuulivoimaloilla, tuolla 300 MW:n nimellisteholla, päästään vain korkeintaan 100 MW:n keskimääräiseen ympärivuotiseen tehoon.
Oikea vastaus kysymykseen siis olisi, että tuulimyllyjä tarvitaan vähintään 100 ja tuolla 3 MW:n myllykoolla varmaankin nuo 160 kappaletta.
Lähteenä Inkoon–Raasteporin merituulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiselostus
Ettei todellisuus unohtuisi
Otetaanpa uusiksi. Energian kulutus ja tuotantomäärän oletetaan kokonaisuutena pysyvän samana ja Salmisaaren ulkopuoliset säätömahdollisuudet säilyvät.
Tilanne:
1. Poistetaan Salmisaaresta hiilivoimala -160MW
2. Rakennetaan 60 tuulivoimalaa +180-300 MW
Tarvitseeko suomen sähköverkkoon tuoda tämän muutoksen jälkeen ulkopuolista energiaa enemmän kuin tänä päivänä, jos otetaan huomioon normaali säätövara joka esim. vesivoiman puolelta saadaan? Energiantuotanto on suhteellisen monimutkainen kokonaisuus, jota ei tule koskaan tarkastella yhden voimalan näkökulmasta. Suomen olosuhteissa yhden hiilivoimalan muuttaminen tuulivoimalaksi ei edes tarkoittaisi säätövoiman lisätarvetta. Nykyinen käsitys on että tuulivoiman osuuden noustessa yli 10% Suomen kokonaistuotannosta tällainen tarve olisi todellinen. Ei näytä olevan pelkoa.