IMF suitsuttaa pääuutisenaan oheisella videolla "baltian tiikereiden" (Viro, Latvia, Liettua) hyvää poliittista johtoa ja taloudenpitoa. IMF pitää esimerkillisenä tapaa, jolla vaihtotaseen vajeesta aiheutunut talouskriisi on hoidettu tiukoilla ja päättäväisillä keinoilla. Poliittista johtoa ja yhteiskunnan toimintaa ihaillaan. Vaikeat ja välttämättömät, palkanalennuksiin ja omaisuusarvojen putoamiseen johtaneet toimenpiteet on kansan vilpittömällä tuella viety läpi ja nyt baltian tiikerit uhkuvat taloudellista ja yhteiskunnalliseen keskinäiseen luottamukseen liittyvää voimaa.   

Baltian maat ovat toiminnallaan onnistuneet kiillottamaan brandiarvoaan sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Myös suomalaisessa yhteiskunnassa on saman tyyppistä kykyä hoitaa asioita:

• Hallitus ja oppositio ovat molemmat aktiivisesti tarttuneet julkisen talouden velkaongelmaan
• Hallitus (riippumaton-elin-valvomaan-valtion-finassipolitiikkaa) ja eduskunta (valtiontalouden-tarkastusvirasto) ovat molemmat käynnistäneet keskustelua siitä, miten julkista taloutta vaivaava velkaantumistendenssi saadaan katkaistua muuttamalla päätöksentekomekanismeja ja valvontajärjestelmää

Ongelma on paljolti saman tyyppinen kuin aikoinaan 1960 luvulla, jolloin eduskunta päätti keskuspankin ohjauskorosta. Korkotason määrääminen siirrettiin erilaisilla toimenpiteillä keskuspankille ja lopuksi eduskunnan määrättäväksi jätetty hampaaton ja talouselämän kannalta merkityksensä menettänyt peruskorko lakkautettiin.  Kysymys ei ollut siitä etteikö eduskunnassa olisi ollut hyvä ymmärrys siitä miten korkopolitiikkaa pitää hoitaa. Kysymys oli siitä että kansanedustajan rooli on heijastella kansalaisten tuntoja ja käsityksiä, jonka roolin hyvä hoitaminen ei aina sopinut yhteen keskuspankkiirina toimimisen kanssa. Julkisen talouden velkaantumistendenssi on saman tyyppinen ongelma.