Veronmaksajain Keskusliitto esittää verotukseen rakenneuudistusta, jossa ansiotulojen verotus kevenee ja painopistettä siirretään kulutusverojen suuntaan. Listattujen yhtiöiden osinkojen verotusta ei uudistuksessa kiristettäisi nykyiseen verrattuna. Julkinen talous saadaan kestäväksi rakenteita uudistamalla ja menoja hillitsemällä. Kokonaisveroaste säilyisi nykyisellä 43..44% tasolla.

Verovähennykset säilyisivät pääosin ennallaan, mutta korkovähennystä ja kotitalousvähennystä viilattaisiin jonkin verran. Osinkoverotusta uudistettaisiin, yhteisövero alenisi ja pääomatulojen verotus nousisi toimitusjohtaja Teemu Lehtisen esittelemässä Veronmaksajien vero- ja talousohjelmassa vuosille 2012-2015.

Verotuksen rakenneuudistuksessa kevennykset ja kiristykset menisivät päittäin. Verotuksen kokonaistaso pidettäisiin vuosina 2012-2015 vakaana. Kokonaisveroaste eli verojen osuus kansantuotteesta olisi 43-44 prosenttia.

Julkisen talouden kestävyysohjelman pohjaksi Veronmaksajat esittää rakenneuudistuksia. Kuntataloudessa otettaisiin käyttöön menokehykset ja kuntapalvelujen tuottavuutta parannettaisiin prosentilla vuosittain. Valtion velan osuus kansantuotteesta käännettäisiin laskuun vuoteen 2015 mennessä. Tiukkojen menokehysten lisäksi liitto esittää 0,5-1,5 miljardin euron leikkauksia valtion menoihin.

Verotuksen kehittäminen

Ansiotulojen verotusta kevennettäisiin alentamalla valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja kautta linjan 2,5-4,0 prosenttiyksikköä. Samalla työtulovähennys korotettaisiin 1 100 euroon ja kohdistettaisiin entistä tarkemmin pieni- ja keskituloisille. Asteikkoalennus ja työtulovähennyksen korotus keventäisivät yhteensä verotusta 1 850 miljoonaa euroa. Lisäksi veroperusteita muutettaisiin vuosittain niin, että verotus ei pääse kiristymään yleisen ansiotason nousun ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vaikutuksesta.

Eläkeverotuksessa Veronmaksajat esittää asteikkoalennuksen ohella kunnallisverotuksen eläketulovähennystä laajentamalla toteutettavaa täsmäoikaisua niille eläkkeensaajille, jotka muutoin maksaisivat veroa enemmän kuin samantuloinen palkansaaja. Tämä keventäisi verotusta 200 miljoonaa euroa.

Yhteisöverokantaan liitto esittää kahden prosenttiyksikön alennusta 24 prosenttiin ja pääomatulojen verokantaan kahden prosenttiyksikön korotusta 30 prosenttiin. Lisäksi vähäisten pääomatulojen verotusta helpotettaisiin säätämällä ne esimerkiksi 1 000 euron määrään asti verovapaiksi. Yhteisöverokannan alennus keventäisi verotusta 400 miljoonaa euroa ja pääomatuloihin esitettyjen muutosten (ml. osinkoverotus) verotusta kiristävä vaikutus olisi yhteensä arviolta 200 miljoonaa euroa.

Osinkoverotuksessa listaamattomien yhtiöiden jakamaan voittoon kohdistuisi yhtiön nettovaroille lasketun nk. normaalituoton osalta yhdenkertainen verotus pääomatulojen verokannalla. Tämän toteuttamiseksi normaalituottoa vastaavasta osingosta vain neljäsosa olisi verotettua pääomatuloa. Normaalituottoon kohdistuva vero olisi tällöin yhteensä (yhtiö+osakas) 29,7 prosenttia. Normaalituotossa huomioitaisiin kohtuullinen riskilisä, esimerkiksi kolme prosenttia. Jos riskittömäksi koroksi oletetaan neljä prosenttia, olisi normaalituotto yhteensä 4 + 3 = 7 prosenttia. Normaalituoton ylittävä osinko olisi saajalleen kokonaan pääomatuloa.

Listattujen yhtiöiden osinkojen verotusta ei uudistuksessa kiristettäisi nykyiseen verrattuna. Pörssiosingosta olisi siten veronalaista pääomatuloa edelleen vain 70 prosenttia.

Asuntolainojen korkovähennyksen liitto esittää säilytettäväksi, mutta sen tasoa viilattaisiin maltillisesti. Vuonna 2015 vähennyskelpoinen osuus koroista olisi 80 prosenttia, jolloin vähennysetu alenisi 24 prosenttiin (= 0,8 x 30%), kun vähennysetu vuonna 2011 on 28 prosenttia.

Kotitalousvähennyksen Veronmaksajat esittää vakiinnutettavaksi taantuman aikaisia elvytystoimia edeltäneelle tasolle, eli se alenisi 2 300 euroon nykyisestä 3 000 eurosta.

Arvonlisäverokantoihin liitto esittää kahden prosenttiyksikön korotusta kautta linjan. Yleinen verokanta nousisi 25 prosenttiin ja kaksi alennettua verokantaa 15 ja 11 prosenttiin. Arvonlisäverotus kiristyisi yhteensä 1,2 miljardia euroa.

Terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia valmisteveroja Veronmaksajat esittää korotettavaksi yhteensä 600 miljoonaa euroa. Terveyshaittoihin kohdistuvia veroja kiristettäisiin alkoholin, tupakan, virvoitusjuomien sekä makeisten ja leivonnaisten osalta. Energiaverotuksessa otettaisiin käyttöön sähkön tuotannossa nk. windfall-vero. Lisäksi tehtäisiin pieniä muutoksia kuluttajasähköön ja liikennepolttopaineisiin kohdistuviin veroihin.

Perintöveroasteikkoja liitto esittää huojennettavaksi korottamalla asteikkojen toiset rajat 50 000 euroon ja kolmannet rajat 150 000 euroon. Lahjaveroasteikkoihin tehtäisiin vastaavat korotukset. Samalla poistettaisiin nykyinen mahdollisuus lahjoittaa kolmen vuoden välein verovapaasti 8 500 euroa säästöhenkivakuutuksia hyödyntäen.

Kiinteistöverot liitto jättäisi kuntien päätettäväksi. Kiinteistöveron lakisääteiset alarajat pidettäisiin ennallaan, jotta kuntia ei pakotettaisi kiinteistöveron korotuksiin. Kiinteistöveron ylärajat säilytettäisiin, mutta niitä korotettaisiin maltillisesti.

Pankkien vakausmaksu otettaisiin käyttöön kansainvälistä kehitystä seuraten ja sillä kartutettaisiin vakausrahastoa tuleviin rahoituskriiseihin varautumiseksi.

Julkinen talous kestäväksi rakenteita uudistamalla ja menoja hillitsemällä

Veronmaksajat esittää julkisen talouden kestävyysohjelmaa, joka koostuu neljästä osasta: kuntatalouden tuottavuusohjelma ja menokehykset, työurien pidentäminen, verotuksen tuottoneutraali rakenneuudistus sekä valtiontalouden vakauttaminen.

Kuntien menotaloudessa liitto esittää otettavaksi käyttöön vastaavan kehysmenettelyn kuin valtiolla. Kuntien saamien valtionosuuksien mitoituksen pohjaksi otettaisiin kehyksen mukaiset menot, ja kehyksessä huomioitaisiin kuntapalveluille asetettavat tuottavuustavoitteet. Kuntapalvelujen tuottavuuden parantamiselle asetettaisiin vähimmäistavoitteeksi 1,0 prosenttia vuosittain, mikä tarkoittaisi kuntien henkilöstön pitämistä suunnilleen nykytasolla.

Työurien pidentämistavoitteeksi asetettaisiin neljä vuotta seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana. Keskimääräisiä työuria pidennettäisiin parantamalla työnteon taloudellisia kannustimia, lisäämällä työelämän houkuttavuutta, kehittämällä työeläkejärjestelmää sekä edistämällä työhyvinvointia ja työkykyä.

Verotuksen tuottoneutraalissa rakenneuudistuksessa kevennykset ja kiristykset menisivät päittäin. Verotuksen kokonaistaso pidettäisiin vuosina 2012-2015 vakaana. Kokonaisveroaste eli verojen osuus kansantuotteesta olisi 43-44 prosenttia.

Valtion velan osuuden kansantuotteesta liitto esittää käännettäväksi alenevalle uralle vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttäisi valtion budjettialijäämän pienentämistä alle puoleen vuodelle 2011 budjetoidusta. Kasvuhakuisen talouspolitiikan onnistuessa valtiontalous tasapainottuisi vuosina 2012-2015 ensisijaisesti talouskasvun tuottamilla kasvavilla verotuloilla sekä säästöillä suhdanneriippuvissa menoissa. Valtion menojen kasvun rajoittamisen ankkuriperiaatteeksi sopisi valtion perusmenojen (menot pl. korot) tason reaalinen jäädyttäminen vaalikaudeksi.

Valtion päätösperäisten menojen mitoituksen pohjaksi otettaisiin keväällä päivitettävät budjettikehykset vuosille 2012-2015. Lisäsäästöjen tarve ja mittaluokka vahvistettaisiin vaalikauden alkaessa tuoreiden tilastojen ja päivitettyjen suhdannearvioiden pohjalta. Valtion velan kansantuoteosuuden kääntäminen alenevalle uralle edellyttäisi arviolta 0,5-1,5 miljardin euron uusia säästöpäätöksiä.