Hallitus vahvisti virkamieskunnan tuottaman teknisen menokehyksen vuosille 2012 – 2015. Menotason pohjana ovat nykylainsäädäntö ja sen vaikutukset tulevien vuosien menotasoon. Tekninen kehys ei sisällä poliittisia linjauksia. Julkinen velka on kasvukierteessä, jota ei ennustettu ripeä kasvu pysty paikkaamaan. 

Suomen talous kasvu-uralla

Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan maailmantaloudessa jatkuu ripeän kasvun kausi. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa ennusteperiodilla yli 4 prosentin vauhtia kasvun painopisteen ollen kehittyvissä maissa.

Suomen talouden kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3 ½ prosenttia. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan entisestään. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 prosenttia, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin.

Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan runsas 2 ½ prosenttia. Työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin ja suurimmat inflaatiopaineet on vuonna 2012 ohitettu. 

Valtion budjetti

Kevään 2010 kehyspäätökseen verrattuna vuoden 2012 menot kasvavat noin 1,6 miljardilla eurolla, josta noin puolet selittyy hinta- ja kustannustasomuutoksilla. Menoja nostaa myös esim. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus noin 0,4 miljardilla eurolla ja uusiutuvan energian paketti noin 0,2 miljardilla eurolla. Kaudella 2012 – 2015 ikäsidonnaiset menot kuten valtion eläkemenot kasvavat voimakkaasti. Menoja lisää myös korkotason nousun ja valtionvelan kasvun aiheuttama valtionvelan korkomenojen kasvu. Toisaalta suhdanneluonteiset menot, kuten työttömyysturvamenot, alenevat kehyskauden edetessä taloustilanteen ennustetun kohenemisen seurauksena.

Valtion budjettitalouden tuloarvioiden lähtökohtana on kansantalouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio, josta on johdettu veropohjien kehitysarviot.  Budjettitalouden tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 4 prosenttia vuodessa. Tuloarviot perustuvat aiemmin tehtyihin veroperuste- ja muihin ratkaisuihin. Arvioon ei sisälly oletuksia uusista veroperustemuutoksista.

Budjettitalouden arvioidaan olevan alijäämäinen koko kehyskauden. Valtionvelka kasvaisi vuosittain noin 8 miljardilla eurolla nousten noin 117 miljardiin euroon vuonna 2015, mikä on noin 51 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suomen talouden riskitekijät

Huolimatta tämänhetkisestä myönteisestä vireestä Suomen talouteen kohdistuu useita riskitekijöitä. Rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet, mutta ne ovat vielä herkkiä reagoimaan huonoihin uutisiin. Vääriksi tulkitut politiikkavalinnat voivat voimistaa huonoa kehitystä juuri markkinoiden reaktioiden kautta. Tulevan talouskasvun kannalta riskiksi saattaa muodostua myös globaalin inflaation kiihtyminen. Sekä taloustieteellinen tutkimus että kokemus ovat osoittaneet liian nopean inflaation haitallisuuden talouskasvulle. Suomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kustannuskierrettä ei voimistettaisi kotimaisin toimenpitein ja näin heikennettäisi ulkoista kilpailukykyämme. Lisäksi ennuste pitää sisällään kohtalaisen optimistisen näkemyksen maailmantalouden ja -kaupan kehityksestä. Maailmantalouden heikompi kehitys heijastuisi nopeasti vientiimme ja sitä kautta heikentäisi talousnäkymiämme.

Suomen vahva julkisen talouden rahoitusasema heikkeni talouskriisin seurauksena jyrkästi, mutta vuosien 2009 ja 2010 alijäämä pysyi kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua kolmen prosentin alijäämärajaa pienempänä. Julkisen talouden tila kohenee tänä vuonna talouden elpymisen, veronkorotusten ja määräaikaisten elvytysmenojen poistumisen seurauksena. Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 0,9 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman vahvistavia toimia alijäämäinen vielä vuonna 2015.

Talouskriisin seurauksena erityisesti valtion rahoitusasema heikentyi voimakkaasti ja lähivuosina sen arvioidaan kohentuvan verrattain hitaasti; perusuran mukainen talouskasvu ei yksin riitä palauttamaan valtiontaloutta tasapainoiseksi. Nykynäkymin kuntatalous säilyy keskipitkällä aikavälillä lähellä tasapainoa. Työeläkelaitokset ovat selvästi ylijäämäisiä, mutta ylijäämän ennustetaan pienentyvän hieman työeläkemenojen kasvaessa nopeasti alkaneella vuosikymmenellä. Muut sosiaaliturvarahastot eli Kansaneläkelaitos ja Työttömyysvakuutusrahasto ovat lähellä tasapainoa.

Julkinen velka kasvukierteessä

Julkinen velka on kasvanut parissa vuodessa noin 25 miljardia euroa eli noin 15 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Velka lisääntyy edelleen keskipitkällä aikavälillä joka vuosi, mutta koska Suomen julkinen velka ennen koettua talouskriisiä oli vain 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, tilanteemme on parempi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Silti kannaltamme on erityisen huolestuttavaa se, että velkasuhteen kasvu ei ole ilman uusia toimenpiteitä taittumassa kehyskauden aikana.