Innovaatiot, motivaatio ja luottamus, I
Maailmamme on rajallinen. Rajallisuuden kohtaamme vähitellen myös kansainvälisessä liiketoiminnassa, jossa lähes joka segmentillä on ylen määrin keskenään kilpailevia yrityksiä. Kilpailu markkinaosuuksista äityy hyperkilpailuksi, joka puolestaan syö yritysten katteet ja niiden markkina-arvot. Menestyäkseen hyperkilpailussa yrityksen on oltava kilpailijoitaan kustannustehokkaampi tai pystyttävä synnyttämään markkinoille uusia, asiakkaita innostavia tuotteita tavaroiden ja palvelujen muodossa. Molemmissa tapauksissa, ja erityisesti jälkimmäisessä, yritykseltä edellytetään innovointikykyä.
Innovaatio voidaan määritellä menestyksekkääksi liiketoiminnalliseksi keksinnöksi, joka tuo lisäarvoa asiakkaalle ja arvoa innovaation kehittäneelle yritykselle. Hyvin harvoin innovaatio pohjautuu perinteiseen keksintöön, vaan on oivallus jo olemassa olevien asioiden soveltamisesta ja yhdistelemisestä uudella, ennen kokemattomalla tavalla. Voisi kai sanoa, että innovaatiot ovat erittäin harvoin mitään rakettitiedettä. Eikä voikaan olla, koska innovaation menestyksen mittarina on mahdollisimman monta käyttäjää, mielellään maksavaa, ja näin ollen innovaatio ei voi olla muuta kuin helppo, kiva ja kaunis. Toki innovaatio voi vaatia monimutkaisia asioita toteutuakseen, mutta nämä eivät ole itseisarvollisia tekijöitä.
Maailmamme on rajallinen. Rajallisuuden kohtaamme vähitellen myös kansainvälisessä liiketoiminnassa, jossa lähes joka segmentillä on ylen määrin keskenään kilpailevia yrityksiä. Kilpailu markkinaosuuksista äityy hyperkilpailuksi, joka puolestaan syö yritysten katteet ja niiden markkina-arvot. Menestyäkseen hyperkilpailussa yrityksen on oltava kilpailijoitaan kustannustehokkaampi tai pystyttävä synnyttämään markkinoille uusia, asiakkaita innostavia tuotteita tavaroiden ja palvelujen muodossa. Molemmissa tapauksissa, ja erityisesti jälkimmäisessä, yritykseltä edellytetään innovointikykyä.
Innovaatio voidaan määritellä menestyksekkääksi liiketoiminnalliseksi keksinnöksi, joka tuo lisäarvoa asiakkaalle ja arvoa innovaation kehittäneelle yritykselle. Hyvin harvoin innovaatio pohjautuu perinteiseen keksintöön, vaan on oivallus jo olemassa olevien asioiden soveltamisesta ja yhdistelemisestä uudella, ennen kokemattomalla tavalla. Voisi kai sanoa, että innovaatiot ovat erittäin harvoin mitään rakettitiedettä. Eikä voikaan olla, koska innovaation menestyksen mittarina on mahdollisimman monta käyttäjää, mielellään maksavaa, ja näin ollen innovaatio ei voi olla muuta kuin helppo, kiva ja kaunis. Toki innovaatio voi vaatia monimutkaisia asioita toteutuakseen, mutta nämä eivät ole itseisarvollisia tekijöitä.
Olemme Suomessa heränneet ymmärtämään, että taataksemme viime vuosikymmenien hyvinvoinnin jatkumisen tarvitsemme tämän kehityksen ajureiksi suuren määrän menestyviä innovaatioita, joita synnytetään olemassa olevissa ja uusissa yrityksissä. Jokainen muutos ja uuden aloittaminen vaatii panostusta ja resursseja, niin myös innovaatiopohjaisen yritysjärjestelmän kehittäminen. Tiedollisten, taidollisten ja rahallisten panostusten osalta kansakuntamme on ryhtynyt toimeen, joskin luonnollisen pienin askelin. Menestyvä innovaatiokulttuuri edellyttää suuren joukon korkeasti motivoituneita ihmisiä, joiden kesken vallitsee luottamus, henkinen hyvinvointi. Aivan kuten huippu-urheilussakaan ei nykyisin menestytä ilman osaavaa henkistä valmentautumista, ei myöskään innovaatiokulttuuri synny ja elä motivaatio- ja luottamusvajeessa. Olemme huolissamme kansakuntamme huoltovajeesta, olen itse asiassa huolestuneempi kansakunnassamme ja perinteisissä yrityksissämme vallitsevasta motivaatio- ja luottamusvajeesta, mikä estää meitä siirtymästä innovaatioaikakauteen. Meillä on johtamisongelma.
Olet, Risto, oikeassa.
Olet, Risto, oikeassa. Luottamuksen ketjut, verkostot, niiden rakenteet ja rakantumisen prosessit on ehkä kaikkein oleellisin innovatiivisuuteen liittyvä tekijä.
Minulla on sellainen kokemus että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tuo luottamus ja keskinäinen kunnioitus muodostuvat eri tavalla ja eri mekanismeilla kuin suurissa. Pienissä yrityksissä yrittäjää kunnioitetaan aivan eri tavoin kuin vaikkapa suuren yrityksen osastopäälikköä. Yrittäjää ei eroteta ja aseteta parempaa kaveria tilalle. Jos yritys menestyy niin yrittäjä on kingi. Suuren yrityksen organisaatio-osien menesttys sen sijaan on monasti vaikeammin mitattavaa ja päätökset siitä miten organisaatio-osalle ja sen esimiehille käy tehdään organisaation päätöksentekokoneistossa. Tästä on seurauksena se että luottamuksen ketju johon koko toiminnan logiikka perustuu on erilainen. Ja tästä erilaisesta rakenteesta johtuen myös innovatiivisuus on erilaista.