Sell in May and go away. Tämä slogani on sijoitusmaailman tunnetuimpia, ja kuten Piksussakin hiljan kerrottiin, tilastollista pohjaa sille löytyy tuhdisti. Osakemarkkinoilla on todellakin vahva taipumus taantua kesäkuukausina. Yleismaailmallista ilmiötä ei kukaan ole tyhjentävästi tai ainakaan täysin vakuuttavasti ole selittänyt. Yksi ilmeinen syy on se, että kesälomien aikana pörsseissäkin hiljenee, ja isojen sijoitusinstituutioiden lomaillessa suuret kurssinousut eivät ole mahdollisia reaalitalouden oloista riippumatta.

Tänä vuonna sanonta näyttäisi tavallistakin viisaammalta, ainakin jos myi osakkeensa juuri toukokuun alussa. Mutta kannattaako mattimyöhäisten vieläkin myydä, jos eivät sitä aiemmin jo tehneet? Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole.

2009 maaliskuussa alkanut nousu jatkui monessa pörssissä keskikesään asti, joten kaksi vuotta sitten toukokuussa ei vielä kannattanut myydä. Loppukesän notkahdus tosin toi kurssit jokseenkin samalle tasolle kuin kesän alussa, joten oikealla ajoituksella toukokuussa myynyt ei mitään hävinnytkään. Mutta ostojen ajoitus on sen verran vaativaa hommaa, että todennäköisesti toukokuussa 2009 myyneet joutuivat ostamaan osakkeensa kalliimmalla takaisin, etenkin jos viivyttivät ostojaan syksyyn asti.

2010 suuri ropsahdus, jonka aiheutti Kreikan velkakriisi, alkoi jo huhtikuun lopussa, joten toukokuussa myyneillä oli suuri riski luopua osakkeistaan pahimpaan aikaan. Kurssit höyläsivät kesäajan kapeassa markkinahaarukassa, kunnes aloittivat vahvan nousun elokuun lopussa. Tässäkin tapauksessa toukokuussa myyneillä oli suuri riski joutua ostamaan osakkeensa takaisin kalliimmalla, ellei ajoitus osunut nappiin.

Edellisen ja tämän kevään kevätropsahduksia yhdistää yksi oleellinen tekijä: takana oli pari kuukautta kestänyt nousuputki, tämä edellinen jäi tosin pari viikkoa vajaaksi. Kuten olen aiemmissa blogeissani todennut, osakemarkkinoiden keskipitkän trendin tavallinen kesto on nousumarkkinassa pari kolme kuukautta. Sen jälkeen on edessä korjausliike, joka tavallisesti kestää kuukauden pari. 2010 paniikkitunnelmissa korjausliike kesti koko kesän, mutta olosuhteet olivat tuolloin kiperät. Samanlaista paniikkia voi toki syntyä nytkin, samasta syystäkin, sillä Kreikan luottokelpoisuus on kriittisessä tilassa. Velkasaneeraus on hyvin mahdollinen vaihtoehto, ja se ravistelisi rahamarkkinoita urakalla.

Jos kriisit vältetään tai ne siirtyvät tuonnemmas, pörssien suunta muuttuu vaikeammin ennakoitavaksi. Jos kyseessä on nyt vain tavanomainen korjausliike, se voi hyvinkin päättyä jo kesäkuun taitteessa, jolloin se olisi kestänyt tasan kuukauden. Melko tarkkaan kuukaudenhan kesti edellinenkin korjausliike helmi/maaliskuussa, tosin hieman pörssistä riippuen.

Tekniset indikaattorit antavat tällä hetkellä hiukan ristiriitaisia signaaleja. Viikkotason indikaattorien perusteella odotan korjausliikkeen yhä jatkuvan. Mutta minne asti?

Yksi erittäin toimiva sykli-indikaattori on tässä kuten edellisessäkin nousumarkkinassa ollut Saksan DAX-indeksi. Se on noussut hyvin uskollisesti 30-40 viikon ja 12 kuukauden liukuvan keskiarvon mukaan, putoamatta kertaakaan sen alle kuin aivan hetkellisesti pahimmissa paniikeissa. Nuo liukuvat ovat edelleen vahvassa nousussa – tällä hetkellä melko lailla 7000 pisteessä. Siis varsin lähellä tämänhetkistä kurssitasoa.

Vaikka Dax on tietenkin sidottu Saksan talouteen ja vientiin, on se syklisesti kulkenut aivan samoja latuja kuin muutkin teollisuusmaiden pörssit – kuten tavallista. Daxin nousut ja laskut siis ajoittuvat melko yhtäpitävästi muiden kanssa.

Jos Dax toimii edelleen tässä mielessä muidenkin pörssien indikaattorina, ratkaisuja nähtäneen aivan lähiviikkoina. Mainitsemani liukuva keskiarvo nousee sen verran jyrkässä kulmassa, että se kohtaa kurssitason pikapuolin, etenkin jos kurssit vielä nykäisevät hiukan alas. Yli kahteen vuoteen Dax ei siis ole tuota tukitasoa läpäissyt kuin hetkellisesti, joten saman trendin jatkuessa osakemarkkinan pitäisi jatkaa nousuaan. Tällä hetkellä keskimääräinen nousu Daxissa on noin 200 pistettä kuukaudessa, joten tahdin jatkuessa tukitaso saapuu nykyiselle kurssitasolle kuukauden parin sisällä.

Jos kurssit sukeltavatkin tukitason läpi, piru on mitä ilmeisimmin merrassa. Käsitykseni mukaan se kyllä edellyttäisi velkakriisin eskaloitumisen, sillä elpyminen ei ole vieläkään päässyt kunnon vauhtiin, korkotaso on matala, inflaatio siedettävä ja yritysten tuloskäyrät ylöspäin. Jonkin näistä tekijöistä pitäisi muuttua oleellisesti.

Sijoittajana elän mielenkiintoisia aikoja. Toivottasti en liiankin.

PS: Kirjoitin parissa blogissani (14.4. ja 29.4.) Finnairista, ja totesin sen olevan tuossa kohtaa hyvin kiinnostava sijoituskohde. Perusteeni olivat etupäässä tekniset, sillä Finnairin vaikeudet olivat tunnetut, ja osake laskenut jyrkästi monta kuukautta. Lasku kuitenkin psyähtyi sen vanhalle tukitasolle 3,50 euron tuntumaan, ja teknisin perustein totesin osakkeen olevan nyt houkutteleva joskin riskipitoinen kohde. Itse otin sitä salkkuuni riskinhallinnan kannalta sopivan posan.

Pitkään osake jurrasi tukitasollaan, mutta nyt se lopulta tapahtui: osake alkoi nousta, ja varsin jyrkästi. Tänään se kieppuu jo 3,90 tasolla eli nousua on tullut muutamassa päivässä lähes kymmenen prosenttia. Indikaattorien perusteella odotan nousun jatkuvan vielä hyvän aikaa, en tosin arvuuttele tässä kohtaa minne, mutta palaan asiaan tuonnempana, jos ja kun markkinatilanne sitä edellyttää.

Reaalitaloudellisia syitäkin nousulle on nyt jo helppo löytää, sillä Air France kertoi kohentuneesta tuloksesta ja alan toipumisesta Japanin katastrofin ja arabimaiden levottomuuksien jälkeen.

http://www.bloomberg.com/news/2011-05-19/air-france-posts-annual-profit-on-economy-unrest-dents-fourth-quarter.html

Samat sävelet pätenevät Finnairiin. Minua tämä ei yllätä, päinvastoin: kuten aiemmissa blogeissa erittelin, teknisin perustein näytti melko ilmeiseltä, että Finnairin vaikeudet ovat ainakin hetkeksi helpottamassa.

Tapaus Finnair kuvaa ytimekkäästi, miksi luotan niin paljon tekniseen analyysiin ja markkinakokemukseeni. Kaltaisellani rivisijoittajalla ei ole mitään pääsyä reaaliaikaiseen tietoon yritysten näkymistä – muuta kuin sen tiedon tulkitseminen osakemarkkinoiden käytöksestä. Siinä vaiheessa kun tiedoista tulee julkisia, rivisijoittaja on auttamatta myöhässä.

Jos Finnairin nousutrendi jatkuu, saamme viimeistään seuraavan osarin yhteydessä kuulla, että Finnairilla menee vaihteeksi hyvin. Minä voin kertoa sen jo nyt – sikäli kun nousutrendi jatkuu.