Suuri kunta ei ole tehokkaampi kuin pieni
Tervesisiä hallitusneuvottelijoille: Unohtakaa kuntaliitokset säästökeinona!
Kuntaliitoksia on ajettu kuin käärmettä pyssyyn viime vuosina. Yksi voimakkaimmista argumenteista on ollut veroeurojen säästäminen. Argumentoinnissa on vain yksi ongelma – ei ole mitään näyttöä siitä että kuntakoon kasvattaminen vähentäisi kustannuksia, pikemminkin päinvastoin.
Lähde: kunnat.fi
Jos keskitymme yli 10000 asukkaan kuntiin joissa asuu yli 80% suomalaisista näemme yllä olevasta kuvajasta että kunnan keskimääräiset käyttömenot asukasta kohden pikemminkin kasvavat kuin laskevat kuntakoon kasvaessa. Pienissä kunnissa käyttökulut vaihtelevat voimakkaammin, mutta suuri osa on alle valtakunnallisen keskiarvon 5937€/ asukas.
Kuntien tilanteet ovat tietenkin erilaisia, eikä niiden samalle viivalle asettaminen ole reilua. Trendien tarkastelun luulisi kuitenkin jo tasaavan pahimmat erot. Käyrä ei puhu suurudeen ekonomian vaan päinvastoin suuruuden disekonomian puolesta. Hallinto ja sisäinen kitka kasvavat suuremmissa kunnissa. Minusta tuntuukin että kuntaliitoksia on käytetty hämäyskeinona joita käyttämällä vältytään joksikin aikaa ikäviltä todellisilta tehostamistoimilta. Kuntaliitos on iso ja näyttävä hanke jonka avulla voidaan saada aikaan liikkeen illuusio. Näyttää siltä että tehdään jotakin taloustilanteen parantamiseksi vaikka päinvastoin sementoidaan vuosiksi korkeampi kustannustaso mm. viiden vuoden työpaikkaturvan avulla. Jos pyritään säästöihin on ne tehtävä ensin ja vasta sitten harkittava kuntaliitosta.
Muitakin syitä voidaan toki esittää kuntakoon kasvattamisen puolesta, esimerkiksi tasa-arvon edistäminen. Pienissä kunnissa kustannukset ja mahdollisuudet järjestää palveluja vaihtelevat suuria kuntia voimakkaammin. Jos tämä on oikea tavoite, hyvä! Puhukaa silloin siitä. Mutta jos kustannuksia halutaan säästää löytyvät suurimmat rahavirrat ja säästöpotentiaalit suurista kunnista.
Keskisuuri kunta vaikuttaa tehokkaimmalta
Onpa tarkoitushakuisesti kirjoitettu teksti, joka jättää tiedeellisyydessä paljon toivomisen varaa. Toivottavasti Stormbomin viesti ei mene perille päättäjille.
1. Käytettyä dataa parhaiten kuvaava malli lienee (suora) lineaarinen regressioviiva, ei tuollainen yhden pisteen takia loppua kohti voimakkaasti nouseva käppyrä. Kirjoittajalla ei tunnu olevan tilastotiede hallussa, tai sitten hän tietoisesti väärinkäyttää sitä. Hajonta on suurta, eikä yhdelle yksittäiselle datapisteelle (Helsingille) kuulu antaa tuollaista arvoa. Nyt koko käppyrän muoto perustuu Helsinkiin – ilman Helsinkiä se saattaisi olla ennemmin laskeva.
2. Kun Suomessa tehdään kuntaliitoksia, niitä ei tehdä esim. Tampereen ja Turun välillä, jotta syntyisi uusia Helsingin kokoluokkaa olevia kaupunkeja, vaan pienempien kuntien välillä. Se, kuinka isot toimintakulut Helsingissä on, ei millään tavalla kerro Suomen kuntaliitosten kustannusvaikutuksista.
3. Tuossa keskiarvossa 5937 €/asukas on selvästi käytetty painotettua keskiarvoa, niin että Helsingin painoarvo on noin sata kertaa suurempi kuin esimerkiksi Nilsiän. Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on keskiarvo ilman Helsinkiä.
4. Datapisteitä silmämääräisesti tutkailemalla näyttää siltä että "sweet spot" on noin 20 000 ja 100 000 asukkaan välillä, josta löytyy vain muutama kunta jolla kulut ovat yli 6000 €/asukas. Optimi näyttäisi olevan noin 20 000 ja 40 000 asukkaan välillä. Luullakseni aika moni kunta on yhteenliittymisen jälkeen juuri tuota kokoluokkaa – minkä perusteella yhteenliittymiset olisivat ennemminkin hyvin järkeviä kunnallistalouden kannalta, eivätkä epäedullisia niin kuin kirjoittaja väittää.
Kaiken kaikkiaan toivoisi tällaiseen blogiin kirjoittavalta "asiantuntijalta" pätevämpää otetta. Ja toivottavasti lukijat eivät sellaisenaan niele kaikkea mitä eteen syötetään, vaan itse kriittisesti tarkastelisivat faktoja omin silmin.
P
”Datapisteitä
"Datapisteitä silmämääräisesti tutkailemalla näyttää siltä että "sweet spot" on noin 20 000 ja 100 000 asukkaan välillä, josta löytyy vain muutama kunta jolla kulut ovat yli 6000 €/asukas. Optimi näyttäisi olevan noin 20 000 ja 40 000 asukkaan välillä."
Tälläinen epälineaarinen "optimitarkastelu" on yhtä lailla käsien heiluttelua kuin parabelin piirto yo käyrään. Lisäksi yo optimi tarkoittaisi sitä, että suurien kuntien pilkkominen aiheuttaa säästöjä.
—-
Yleisesti ottaen pitäisi tarkastella kuntien tulosta per asukas (tuloksesta täytyy poistaa valtionosuus) eikä menoja per asukas. Asukaskoostumus vaihtelee kunnittain enkä ihmettele, jos Kauniaisessa on suuremmat toimitankulut / asukas kuin jossain kunnassa X keskellä maaseutua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tulos per asukas olisi Kauniaisissa huonompi.
Valtionosuudetko otettava huomioon?
Tulos on minusta huonompi indikaattori kuin kustannukset. Verotusta säätämällä saadaan tulos vaihtelemaan miten tahansa riippumatta kunnan tehokkuudesta. Helsinki tekee kovaa tulosta vaikka kustanukset ovat korkeat.
Suurempien kuntien tilipäätöksiä on muuten analysoitu http://www.asukasomistajat.fi – sivulla. mielenkiintoista luettavaa…
Lähidemokratia toteutuu parhaiten pienemmissä yksiköissä
Kuntakoon optimiin ei vaikuta yksinomaan tehokkuus. On myös muita arvoja kuten lähidemokratian toteutuminen.
Monille meistä on tärkeää, että vaikuttaminen ympäristön asioihin on helppoa ja jouheaa. Se onnistuu parhaiten silloin, kun kunta on kohtuullisen pieni (esim. 10'000..20'000 asukasta).
”Kuntakoon optimiin ei
"Kuntakoon optimiin ei vaikuta yksinomaan tehokkuus."
Totta mutta tämä keskustelu koskee kustannustehokkuutta.
"Tulos on minusta huonompi indikaattori kuin kustannukset. Verotusta säätämällä saadaan tulos vaihtelemaan miten tahansa riippumatta kunnan tehokkuudesta. Helsinki tekee kovaa tulosta vaikka kustanukset ovat korkeat."
OK. Myönnän: tulos ei välttämättä ole hyvä indikaattori (tehokkuus ei liity verotuloihin per asukas). Kustannushyötyanalyysi voisi olla hyvä lähestymistapa (ts. lasketaan tuotetut palvelut / kustannukset -suhteita tms)
Valtionosuudet: En tunne kuntien taloutta kovinkaan hyvin, mutta jos tuloksia vertaillaan pitäisi valtionosuuksista poistaa se osa, jolla ei suoraan kustanneta valtion "tilaamia" palveluita (harvan asutuksen lisäosa ? )…
Tilastotiedettä
…jonkin verran hallitseva Stormbom vastaa:
1: Regressiomalli on suora, joka muuttuu logaritmisellä x-akselilla parabelin muotoiseksi. Ääripäässä oleva Helsinki toki vääntää suoraa voimakkaasti.
2: Hrmm..en minä ihan niin sanoisi. Yksi viime aikoina kovasti ajettu kuntaliitos oli Helsingin ja Vantaan välillä.
3: Keskiarvo 5937€ on koko suomen asukasluku jaettuna kaikkien kuntien menojen summalla…toki silloin Helsingin kulut vaikuttavat aika paljon koska asukkaitakin on paljon. Toinen tapa laskea keskiarvo olisi tietenkin kuntakohtaisten kulujen keskiarvo joka on 5928€.. ei kovin poikkeava. Tästä voisi sanoa että se korostaa pieniä kuntia joiden lukumäärä on iso.
4: Samaa mieltä – eikä ole ensimmäinen kerta kun näin on väitetty.
Tieteellisyydestä voi toki väitellä. Jos oikein tiukkoja ollaan niin tilastollisesti merkittävää riippuuvutta tuskin voi osoittaa. Korrelaatiokerroin asukasluvun ja toimintakulujen välillä on +0.11 (kaikki pienimmätkin kunnat mukana) tai +0.17 (yli 10000 hengen kunnat), eli ei kovin selvä.
Mutta pointti onkin että tämän datan perusteella ei nyt ainakaan voi väittää että kuluissa säästetään kuntaliitoksilla.