Korot nousevat ja pörssikurssit putoavat!! Vuosien 2000 ja 2007 pörssihippujen yhteydessä pörssikurssit ja suhdanneindikaattorit reagoivat vasta kun korkoja oli jo nostettu yli vuoden ajan. Miksi talous on tällä kertaa niin kovin herkkä korkojen nostolle?

Korkotaso (Lähde: Suomen Pankki)

Syy on yksinkertainen. Velkaantuminen. Monet ovat halpojen korkojen aikana ottaneet reippaasti velkaa. Tämä näkyy esimerkiksi suomalaisten velkaantumisasteessa, joka vielä vuonna 2000 oli 70% kotitalouksien tuloista ja nyt jo keskimäärin 110% tuloista. Myös jotkin valtiot ovat ottaneet velkaa. Pienikin koronnosto näkyy dramaattisesti epävarmuutena, kulutuksen pienenemisenä ja konkursseina niiden kohdalla, joilla tuota velkaa on. Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä, että pienikin koronnosto on yhä suurempaa myrkkyä kansantaloudelle ja sitä kautta välillisesti pörssille.

Varallisuus jakautuu yhä epätasaisemmin

Mutta sama velka mikä näkyy toisen perheen taseessa negatiivisena näkyy toisessa omaisuutena. Ikävä kyllä matalista koroista on vakava yhteiskunnallinen sivuvaikutus; varallisuuserot kasvavat. Jotkin perheet, yritykset ja valtiot ottavat mielellään velkaa niin paljon kuin hoitokykyä löytyy. Matalat korot mahdollistavat velan kasvattamiseen ja ne joilla on taipumusta velkataakkansa kasvattamiseen ovat sen tehneet. Niinpä varallisuus on jakautunut yhä epätasaisemmin. Suurin piirtein puolet talouksista velkaantuu yhä pahemmin ja säästäväinen puolisko taas rikastuu entisestään.

Tiukempi korkopolitiikka johtaisi järkevämpään yhteiskuntarakenteeseen

Keskuspankin kannalta suuri velkaantuneisuusaste helpottaa inflaation hoitoa. Ylikuumentuminen ja inflaatio saadaan aisoihin pienenkin koronnoston avulla.

Mutta onko keskuspankin ilo myös kansalaisten jakamaa onnea? Menossa oleva varallisuuden yhä epätasaisempi jakautuminen etsii vertaistaan lähihistoriasta. Media, puoluekenttä ja tilastointilaitokset ovat olleet kiinnostuneita tuloeroista, mutta se on varallisuuserojen kasvun rinnalla pientä. Tuskin palaamme feodaali- tai kartanonherrojen- tai patruunoiden- aikaan, mutta siihen suuntaan olemme matkalla. Tiukempi korkopolitiikka katkaisisi luonnollisella tavalla selän tältä kehitykseltä ja pakottaisi kansan ja valtiot säästäväisyyteen ja talouskuriin.