Hesarin toimitus liikenteen synneistä
Lauantaisen 4.10. Helsingin Sanomien matkailutoimitus oli tullut synnintuntoon kirjoitettuaan sitä ennen vuosikausia matkoista eksoottisiin matkakohteisiin. Nyt toimitus oli pyytänyt joukkoa asiantuntijoita asettamaan matkustustavat ekologisuusjärjestykseen tai tarkemmin paremmuusjärjestykseen ilmastomuutoksen, hengitysilman, vesistön ja melusaasteiden suhteen.
Toimituksen valitseman raadin lopputulos oli parhaasta huonoimpaan:
1. Polkupyörä
2. Sähköjuna
3. Bussi
4. Dieseljuna
5. Matkailuauto
6. Moottoripyörä
7. Henkilöauto
8. Autolautta
9. Pikalaiva
10. Lentokone.
Polkupyörän ekologisuus nimenomaan hiilidioksidipäästöjen (CO2) suhteen on helppo kyseenalaistaa mainiolla ruotsalaisperäisellä laskelmalla:
Henkilöauto 4,8 km vastaa 0,9 kg CO2
Polkupyörä 4,8 km = 180 kcal = 100 pihvi = 3,6 kg CO2
Eli polkupyöräilijä aikaansaa nelinkertaisen CO2 päästön henkilöautoon verrattuna.
Mutta entä sitten muiden kulkuneuvojen paremmuusjärjestys. Kaikki kulkuvälineet täytyy valmistaa ja useimmat niistä vaativat jonkinlaisen väylän kulkemiseensa ja väylän rakentaminen kuluttaa rajallisia ja uusiutumattomia luonnonvaroja.
Ympäristöministeriön FIN-MIPS Liikenne-hankkeessa on tutkittu luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä.
Eräs sen kokonaisjohtopäätöksistä on, että jokainen Suomen sisäisessä henkilöliikenteessä kuljettu kilometri kuluttaa keskimäärin reilun kilon uusiutumattomia luonnonvaroja. Eli matkustamisessa on muitakin ympäristöhaittoja kuin CO2-päästöt.
Mutta eri kulkuneuvojen vaatimat uusiutumattomat luonnonvarat ovatkin varsin erilaisia verrattuna HS:n matkatoimituksen valintoihin ja ylipäätään erilaisia kuin mitä tavanomaisesti eko-keskustellussa nostetaan esiin.
Tässä uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus eri kulkuneuvoilla kotimaan liikenteessä.
Kuvasta nähdään, että juna nousee yhtä syntiseksi kulkuneuvoksi kuin henkilöauto suhteessa uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Tämä näkyy käytännössä myös helposti ja selkeästi kun katselee Suomen vilkkainta henkilöratapihaa, Helsinkiä. Ratapihalla on valtavat alueet pelkkää tyhjää kiskoa ja pengerrystä satunnaisen junan kulkiessa joskus muutoin lähes autiolla kiskoverkostolla.
Toisaalta HS:n toimituksen listalla syntisimmiksi joutuneet laivat ja lentokoneet kuluttavat hyvin vähän uusiutumattomia luonnonvaroja: Kerran liikkeelle lähdettyään lentokone ei tarvitse kiskoja eikä laiva tarvitse satamasta lähdettyään tietä kulkeakseen.
Nämä tavanomaista käsitystä vastaan olevat tulokset ovat varmaan osasyy miksi tämä muutoin ansiokas ja mielenkiintoinen tutkimus on vaiettu julkisuudessa varsin tarkkaan. Tässä vielä taulukkona Henkilöliikenteen MIPS luvut (material input per unit service, elinkaarenaikainen luonnonvarojen kulutus suhteessa hyötyyn)
|
|
|
|
|
|
Liikenneväline
|
Uusiutumattomat
|
Vesi
|
Ilma
|
|
Pyörä
|
0.38
|
12.1
|
0.02
|
|
Linja-auto
|
0.32
|
3.2
|
0.06
|
|
Metro
|
0.29
|
29.4
|
0.04
|
|
Juna
|
1.2
|
29
|
0.04
|
|
Henkilöauto
|
1.44
|
14.5
|
0.14
|
|
Lentoliikenne
|
0.56
|
26.6
|
0.28
|
|
Raitiovaunu
|
0.66
|
48.1
|
0.07
|
|
Pakettiauto
|
2.16
|
22.7
|
0.28
|
FIN-MIPS Liikenne – liikenteen ekotehokkuustutkimus
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=178552&lan=fi
Lauantaisen 4.10. Helsingin Sanomien matkailutoimitus oli tullut synnintuntoon kirjoitettuaan sitä ennen vuosikausia matkoista eksoottisiin matkakohteisiin. Nyt toimitus oli pyytänyt joukkoa asiantuntijoita asettamaan matkustustavat ekologisuusjärjestykseen tai tarkemmin paremmuusjärjestykseen ilmastomuutoksen, hengitysilman, vesistön ja melusaasteiden suhteen.
Toimituksen valitseman raadin lopputulos oli parhaasta huonoimpaan:
1. Polkupyörä
2. Sähköjuna
3. Bussi
4. Dieseljuna
5. Matkailuauto
6. Moottoripyörä
7. Henkilöauto
8. Autolautta
9. Pikalaiva
10. Lentokone.
Polkupyörän ekologisuus nimenomaan hiilidioksidipäästöjen (CO2) suhteen on helppo kyseenalaistaa mainiolla ruotsalaisperäisellä laskelmalla:
Henkilöauto 4,8 km vastaa 0,9 kg CO2
Polkupyörä 4,8 km = 180 kcal = 100 pihvi = 3,6 kg CO2
Eli polkupyöräilijä aikaansaa nelinkertaisen CO2 päästön henkilöautoon verrattuna.
Mutta entä sitten muiden kulkuneuvojen paremmuusjärjestys. Kaikki kulkuvälineet täytyy valmistaa ja useimmat niistä vaativat jonkinlaisen väylän kulkemiseensa ja väylän rakentaminen kuluttaa rajallisia ja uusiutumattomia luonnonvaroja.
Ympäristöministeriön FIN-MIPS Liikenne-hankkeessa on tutkittu luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä.
Eräs sen kokonaisjohtopäätöksistä on, että jokainen Suomen sisäisessä henkilöliikenteessä kuljettu kilometri kuluttaa keskimäärin reilun kilon uusiutumattomia luonnonvaroja. Eli matkustamisessa on muitakin ympäristöhaittoja kuin CO2-päästöt.
Mutta eri kulkuneuvojen vaatimat uusiutumattomat luonnonvarat ovatkin varsin erilaisia verrattuna HS:n matkatoimituksen valintoihin ja ylipäätään erilaisia kuin mitä tavanomaisesti eko-keskustellussa nostetaan esiin.
Tässä uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus eri kulkuneuvoilla kotimaan liikenteessä.
Kuvasta nähdään, että juna nousee yhtä syntiseksi kulkuneuvoksi kuin henkilöauto suhteessa uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Tämä näkyy käytännössä myös helposti ja selkeästi kun katselee Suomen vilkkainta henkilöratapihaa, Helsinkiä. Ratapihalla on valtavat alueet pelkkää tyhjää kiskoa ja pengerrystä satunnaisen junan kulkiessa joskus muutoin lähes autiolla kiskoverkostolla.
Toisaalta HS:n toimituksen listalla syntisimmiksi joutuneet laivat ja lentokoneet kuluttavat hyvin vähän uusiutumattomia luonnonvaroja: Kerran liikkeelle lähdettyään lentokone ei tarvitse kiskoja eikä laiva tarvitse satamasta lähdettyään tietä kulkeakseen.
Nämä tavanomaista käsitystä vastaan olevat tulokset ovat varmaan osasyy miksi tämä muutoin ansiokas ja mielenkiintoinen tutkimus on vaiettu julkisuudessa varsin tarkkaan. Tässä vielä taulukkona Henkilöliikenteen MIPS luvut (material input per unit service, elinkaarenaikainen luonnonvarojen kulutus suhteessa hyötyyn)
|
|
|
|
|
|
Liikenneväline
|
Uusiutumattomat
|
Vesi
|
Ilma
|
|
Pyörä
|
0.38
|
12.1
|
0.02
|
|
Linja-auto
|
0.32
|
3.2
|
0.06
|
|
Metro
|
0.29
|
29.4
|
0.04
|
|
Juna
|
1.2
|
29
|
0.04
|
|
Henkilöauto
|
1.44
|
14.5
|
0.14
|
|
Lentoliikenne
|
0.56
|
26.6
|
0.28
|
|
Raitiovaunu
|
0.66
|
48.1
|
0.07
|
|
Pakettiauto
|
2.16
|
22.7
|
0.28
|
FIN-MIPS Liikenne – liikenteen ekotehokkuustutkimus
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=178552&lan=fi
Uuden Suomen ympäristöosuudessa
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto
näyttää olevan varsin asiallisia kirjoituksia. Niistä kumpuava keskustelu on sitten osin mitä sattuu, mutta joukossa on myös paljon asiallista tekstiä.
Oheinen osui silmään koskien tätä Suomen ekologista jalanjälkeä.
Metsäteollisuus pitäisi sitten lopettaa
23.9.2008 9:54 Liike
Kirjoitit: "Silti jää vielä aika lailla parannettavaa jotta pääsisimme kestäväksi tasoksi nyt määriteltyyn kahteen hehtaariin".
Tuon järjestön taulukossa Suomen jalanjälkeä kasvattaa 2,02 ha/hlö metsän hyötykäyttö ja 0,15 ha/hlö polttopuun käyttö.
Olisi siis aika vaikea päästä kahden hehtaarin kokonaismäärään museoimatta metsiä. Varsinkin, kun järjestö on laskeskellut, että jokaisen suomalaisen jalanjälki kasvaa jo 0,93:een hehtaariin vain siitä syystä, että täällä tuotetaan ydinvoimaa nykyinen määrä.