HP:n Q3/11 tulos osoitti liikevaihdon kasvun taantumisen ja tuloksen heikkenemisen. Kertaeristä puhdistettu nettotulos oli 7% luokkaa, mikä kansainväliselle, listatulle suuryritykselle on riittämätön luku. On ryhdyttävä muutoksiin.

HP:n kokonaistulosta heikentää merkittävästi PC-liiketoiminta, joka liikevaihdoltaan on 31% koko korporaation liikevaihdosta. HP ilmoitti irrottautuvansa tästä "riippakivestä". Tämän toimenpiteen mukana tulee suurin osa HP:n kuluttajaliiketoiminnasta poistumaan, joten looginen seuraus HP:n uusiutumisstrategiaan on, että yritys keskittyy puhtaasti yritysmarkkinaan, jossa katteet ovat kuluttajamarkkinaan nähden kaksinkertaisia. Yritysmarkkinafokus oli toki ymmärrettävissä aiemmin uuden pääjohtajan, SAP:in ruorista HP:n leipiin palkatun Leo Apothekerin valinnan myötä.

HP:n ohjelmistoliiketoiminta, joka edustaa ainoastaan 2% korporaation kokonaisliikevaihdosta, on hyväkatteista. Tälle alueelle pitää siis saada vipua, joka toteutetaan ostamalla brittiläinen yritysten seuraavan sukupolven tiedonhallintaohjelmistoja tarjoava Autonomy-yhtiö. Yhtiön kehittämille tuotteille ja ratkaisuille povataan huikeaa kasvua tulevaisuuden Meaning Based Computing-ympäristössä. Autonomyn vuosittainen liikevaihto on vajaa 1 MrdUSD (HP:n oma ohjelmistoliiketoiminta on liikevaihdoltaan 3 MrdUSD:n luokkaa). Yhtiöstä HP maksaa 10,3 MrdUSD, missä on 64% preemio Autonomyn markkina-arvoon nähden.

Yritysratkaisujen osalta HP:llä on vahva konekeskus, palvelin- ja verkkolaitteistotarjonta ja vahvistuva ohjelmistotarjonta. Menestyminen yritysmarkkinassa edellyttää myös lisäarvopalvelujen tarjoamista mm. konsultoinnin muodossa. Tässä suhteessa on varmaan vielä yritysostoja odotettavissa.

Hewlett-Packard seuraa siis IBM:n jo aiemmin toteuttamaa muutosta; pois vähäkatteisesta kuluttajamarkkinasta ja keskittyminen yritysmarkkinaan, painopisteen siirtäminen laitteista ohjelmistoihin, mukaan lukien SaaS (Software as a Service), ja lisäarvoisiin palveluihin.

Teknologiamarkkinassa HP:n uudistuminen vahvistaa vallitsevaa trendiä, missä kuluttaja valitsee vapailla markkinoilla mahdollisimman halvan, ja länsimaisittain pienikatteisen laitteen ja palvelun, olkoon sitten vaikka kiinalaisen yrityksen tarjoama. Yritysmaailmassa valitaan "sopiva" toimittaja, jolle ollaan valmiit maksamaan "preemio" mielletyn riskin alenemisesta. Preemio maksetaan luottamuksesta ja kattavasta tarjonnasta. Yritysten katemarginaalit kasvavat ketjussa kuluttajamarkkina – yritysmarkkina – turvallisuus- ja puolustusmarkkina. Tuntuu siltä, että tänä päivänä kuluttajamarkkinalla ei yksikään "gorilla"-yritys tee sijoittajien edellyttämää tulosta, vaan tuloksentekijät ovat "simpansseja", jotka hakevat erottautumista, Apple hyvänä esimerkkinä.