Ajallinen hajauttaminen (Sijoittamisen perusteet osa2)

Aika karua nähtävää vuoden 1998-2011 välinen vertailu pitkien korkorahastojen (Seligson Euro obligaatio) ja Suomi osake indeksirahaston välillä:

Kuva: Seligson

Seligson Suomi osake rahasto tuotto +95%

Seligson Euro Obligaatio rahaston tuotto +78%

Ajallinen hajauttaminen

Tässä tietenkin on hyvin epärealistinen tilanne, jossa olisi tehty kertasijoitus 1.4.1998 ja rahoihin ei olisi koskettu tähän päivään saakka. Järkevämpi tapa sijoittaa osakerahastoihin on ajallinen hajauttaminen. Parempaan tulokseen olisi päästy, jos osakerahastoon olisi säästetty joka kuukausi. Tällöin tulee ostettua suurempi osuus osakkeita, kun kurssit ovat pohjalla ja kurssien ollessa huipussa taas suhteellisesti vähemmän. Pitkällä aikavälillä tämä kuukausittainen säästäminen tasoittaa osakkeiden arvonvaihtelua.

Ajallinen hajauttaminen ja esimerkiksi kerran kuukaudessa sästäminen osakerahastoon on hyvä tapa, jos ei ehdi, halua tai jostain muusta syystä ei seuraa osakemarkkinoita. Pahimpia virheitä on laittaa isoja yksittäisiä säästösummia osarahastoihin lyhyessä ajassa ja katsoa, kun sen tuotto onkin laskumarkkinoilla jatkuvasti negatiivinen! Pitää myös muistaa, että osakemarkkinoilla on suuri riski. Nyt viimeinen 10-vuotta on ollut historiallisesti hyvin tuottamatonta aikaa osakemarkkinoilla. 80-90-luvulla osakkeisiin säästävän tilanne olisi erillainen.

Historia toistaa monesti itseään ja samanlaisia pidempiä 10- tai jopa 20-vuoden heikkoja jaksoja on nähty osakemarkkinoilla aikaisemminkin mm. 70-luvulla.

Seuraavaksi onkin hyvä siirtyä sijoitusallokaatioon ja sijoitussuunnitelman tekoon. Aivain liian usein kaikki rahat sullotaan osakemarkkinoille. Kuten yllä oleva graafi osoittaa, viimeisen 10-vuoden aikana olisi korkosijoitus tuottanut hyvin lähelle saman verran, mitä osakemarkkinat. Ja tuotto olisi ollut hyvin tasaista – herkempikin sijoittaja olisi nukkunut tyytyväisenä ja pelkoa suurista arvonvaihteluista ei ole.

PS. On myös olemassa tutkimuksia, jotka puhuvat toista ajallisen hajauttamisen hyödystä. Onko ajallinen hajauttaminen kuitenkin pankkien ja sijoitusyritysten ovela keino saada vain ihmiset säästämään heidän omiin rahastoihinsa? Lisää juttua aiheesta mm. "Älä usko sijoitusneuvojaan: Talouselämässä".

Vanha nyrkkisääntö pätee minusta edelleen:

Sijoita korkomarkkinoille ikäsi verran prosenteissa koko sijoitusvarallisuudesta. Eli minä olen 35-vuotias, niin minun säästöistäni 35% olisi korkorahastoissa ja 65% olisi osakemarkkinoilla. Nuorempana voi ottaa suurempaa riskiä, koska aikajänne sijoituksille on pitkä. Harmi että pankeissa harva sijoitusneuvoja antaa tätä neuvoa – yleensä tarjotaan vanhemmillekin ihmisille ainoastaan korkea riskisiä sijoitusrahastoja (yleensä vielä kehittyviä markkinoita). Minusta tämä on törkeää asiakkaan harhaan johtamista ja riskejä ei todellakaan kerrota tarpeeksi hyvin asiakkaalle. Pankin puolesta tämä osio kuitataan käytännössä ehdoissa "asiakas ottaa vastuun" – ja syytä olisikin tutustua tarkoin rahastojen esitteisiin riskiosioista.

Korkorahastoihin kannattaa sijoittaa rahaa, jota ei missään nimessä halua hävitä (arvon pienentyvän). Osakemarkkinoille sijoittava ottaa aina riskin pääoman pienentymisestä.

Muista aina sijottaessasi: Kukaan muu ei ole yhtä kiinnostunut rahojesi kohtalosta, kuin sinä itse!

5 thoughts on “Ajallinen hajauttaminen (Sijoittamisen perusteet osa2)

  1. Sininen alle vihreän

    Kun sininen painuu vihreän alle, alkaa ostot!

  2. Vekkulan portaat

    Sijoitusmarkkinoiden paniikinomainen käyttäytyminen nostaa esiin kolme sijoittamisen fundamenttia: 1) myy kalliimmalla kuin olet ostanut (yleinen kauppamiehen laki), 2) älä sijoita lainarahalla (laina on hyvä vain reaalista lisäarvoa tuottavaan toimintaan) ja 3) HAJAUTA! Eri sijoituslajit käyttäytyvät kuin vekkulan portaat, eli ylös-alas-ylös-alas ja nopeassa tahdissa. Hajautetussa portfoliossa tuntuu aina löytyvän porras, joka suuntaa ylöspäin. Esimerkkinä tällä hetkellä kulta, jolla on puolessa vuodessa tehnyt euroissa 25% tilin, samaan aikaan, kun esim. HEX-indeksi on heikentynyt 30% (osinkokorjattuna toki hieman vähemmän ;-). Kun on hajauttanut kunnolla, eikä ole ottanut velkaa, niin löytyy sijoitus, jonka voi realisoida hyvän kauppamiestavan mukaisesti.

    Ajallinen hajautus on myös suositeltava. Itselläni on hyviä kokemuksia ajallisesta sijoittamisesta korkean volatiliteetin, mutta tulevaisuudessa vääjäämättömästi vahvistuvien sijoituskohteiden osalta, esim. kehittyvien maiden rahastot 2000-luvun alkupuoliskolla.

     

  3. Korkorahastoko turvallinen?

    Käsitys on korkorahasto on myös lyhyellä tähtäimellä turvallinen, ts. ei koskaan menetä arvoaan on väärä. Kun yleinen korkotaso on nousussa laskee velkapaperin arvo vastaavasti jotta jäljelläolevalle juoksuajalle saadaan markkinan vaatima tuotto. Toki arvoitu tuotto toteutuu jos pitää velkapaperit "loppuun asti". Tämä ei kuitenkaan vastaa tuota "sijoita iän mukainen prosenttimäärä korkoinstrumentteihin" jossa tavoite käsittääkseni on että nämä varat ovat realisoitavissa koska tahansa ilman tappioita. Vaihdetaanpa korkorahasto pankkitalletukseen ja olemme lähempänä tätä tavoitetta.

    Taas kerran: Pankit ovat kyllä mielellään markkinoineet rahastoja – niistä kun saa paremmin kerättyä erilaisia maksuja.

    Nyt kun huhuillaan pankkien rahoitustilanteen kiristymisestä luulisi talletustarjoustenkin paranevan 🙂

    1. Joo, eiväthän korkorahastot

      Joo, eiväthän korkorahastot (obligaatiot) ole täysin turvallisia ja niidenkin arvo voi laskea, kun korot nousevat. Jos haluaa lähes täydellistä turvaa, niin rahamarkkinarahastot esim. Seligson Rahamarkkina AAA käsittää pankkitalletuksia. Näiden arvo ei laske. Obligaatioissa (pitkät korot) tosiaan vaihtelevat, mutta muutaman vuoden pidon jälkeen tuotto yleensä on positiivinen ja liikkeet osakerahastoja maltillisempia.

  4. Ajallinen hajauttaminen kusisi tuossakin

    Minusta kun nuo käyrät näyttävät selvästi, että osakerahasto on ollut suuremman osan ajasta korkorahastokäyrän yläpuolella kuin alapuolella eli ajallisella hajauttamisella lopputulos olisi ollut vielä huonompi osakerahastolle, kun kerran nyt lopulta indeksit ovat suunnilleen samalla tasolla.

    Ajallinen hajauttaminen on osasijoittamista. Jos pörssi tuottaa keskimäärin 10%, pankkitili 0%, niin keskimäärin häviät tuon pörssin 10% tuoton sillä rahalla, jota pidät pankkitililläsi odottelemassa ajallista hajautusta. Ajallinen hajauttaja siis häviää väistämättä pitkässä juoksussa odotusarvoisesti. Normaalihajautuksella saman tuotto-odotuksen kohteisiinhan hajauttaminen ei vaikuta salkun tuotto-odotukseen, mutta vaikuttaa varianssiin eli laskee niin romahduksen kuin äkkirikastumisenkin riskejä.

    Samoin kulta tuottaa keskimäärin noin 0%, joten siihen "hajauttaminen" on keskimäärin yhtä fiksua kuin sukanvarteen ja tyynyn alle 50-50 hajautus.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com