5 thoughts on “Paikallisraha -video – apua maailmantalouden ahdingossa?”

1. Paikallisrahaa on kokeiltu USA:n laajuisena hankkeena

   USA:ssa oli muistaakseni ensimmäisen parinkymmenen itsenäisyysvuoden aikana käytössä paikallisrahajärjestelmä. Kullakin osavaltiolla oli käytössään omat dollarit. Kansankielellä niitä kutsuttiin nimellä "Dog money" eli koiranraha.

   Maassa oli käytössä myös yhteisvaluutta tai valuutat, jollaisiksi vakiintuivat Meksikon peso ja Espanjan raha (en muista nimeä). Siihen aikaan Espanja ja Meksiko olivat vielä rikkaampia ja niissä oli toimivampi keskuspankkijärjestelmä ja valtiokoneisto kuin USA:ssa ja siksi nämä kansainvälisesti tunnustetut valuutat vakiinnuttivat asemansa USA:n yhteisvaluuttana.

   Tilanne ei ollut pitkän päälle kestävä. Vasta itsenäistynyneessä USA:n valtiossa käytiin sisäistä poliittista kamppailua siitä onko USA valtioiden liitto (konfederaatio) vaiko liittovaltio ja kamppailussa voitolle pääsi vähitellen liittovaltioajatus, jonka seurauksena uudelle liittovaltiolle luotiin loppujen oma valuutta, dollari.

   Paikallisrahaa siis kokeiltiin ja se toimi ainakin parinkymmenen vuoden ajan.

   1. Kiitos infosta

      Itse näkisin järkevänä vähän Sveitsin mallia eli maan sisäistä valuuttaa tuomaan toimintavarmuutta samalla kun kansainvälisesti käytäisiin eularilla (euro/dollari/whatever) kauppaa. Tästähän voikin alkaa taas visioimaan uusia videoita (^_^)

2. Vielä perusteluja paikallisrahalle

   Videon esimerkin mukaisessa maksusitoumuksessa ei lapun hinta nouse eteenpäin kulkiessaan, koska sille ei luvata yhtään enempää €uroja lunastushetkellä kaupungin/kunnan toimistossa. Se toimisi aivan samoin kuin normi€urosetelit kaupassa tänään.

   Suostuisitko maksamaan kaupassa "tuohilla" jos kauppias haluaisi siitä esim. 2% ylimääräistä? Sinun EI TARVITSE suostua, koska voit maksaa "tuohella" kunnallisverojasi täysimääräisesti. Kauppaan maksaisit kauppiaan niin halutessa normi€uroilla kuten tähänkin asti. Kauppias tietää tämän EIKÄ MYÖSKÄÄN OLE PAKOTETTU vastaanottamaan "tuohta". Kauppiaan valinta.

   Sen sijaan kauppias, joka huolii "tuohta" tod.näk. saa aikaisempaa enemmän asiakkaita ja pienestä "tuohen" käyttömaksusta (ne videolla esitetyt lunastusmaksut olivat vain viitteellisiä) huolimatta saa enemmän voittoa.

   Esim. paikalliskauppias saa tuohista 95% lunastuksen yhteydesssä, mutta oletetaan hänen liikevaihdon kasvavan 10% => hän hyötyy 0,95*1,10 = 1,045. Käteen siis 4,5% enemmän kuin ilman "tuohen käyttöä" – tarkoitus on siis samalla myös ohjata ihmisiä paikallisten firmojen asiakkaiksi, koska ne hyötyvät "tuohesta" enemmän kuin isot, valtakunnalliset ketjut.

   1. Videon saamia kommentteja

      Laitoin videon myös usarin blogille, ja edellinen on siis vastaukseni yhteen kysymyksistä siellä.

      http://samavene.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85786-paikallisrahasta-apu-talouden-romahtaessa

3. Muualta saadun kommentoinnin innostamana lisätekstiä

   • videolla esitetty järjestely paikallisrahan organisoinnissa tarkoittaisi itse asiassa 100%n varantojärjestelmää (parhaassa tapauksessa yli 100%n koska käytössä ovat nuo €uroiksi vaihtamisen kulut)

   • jos valtio, pankit tai isot firmat "imisivät" paikallisrahan itselleen kuvitellen tappavansa "tuohen", niin kaupunki /kunta hyötyisivät vaihtokurssin verran "tuohi" => € -vaihdon yhteydessä.

   • Jos em. tahot eivät vaihtaisi €uroiksi, niin kaupunki/ kunta ei menetä mitään, siirretään vain sopiva määrä €uroja syrjään ja lasketaan lisää "tuohta" liikkeelle. Syrjään siirretty summahan olisi ilman "tuohta" käytetty alun perinkin kaupungin/ kunnan normaaleihin kuluihin.

   • Käytännössähän "tuohen" vaihtoeurot olisivat esim. Suomen Pankin tilillä korkoa keräämässä eli sitäkin kautta kaupunki/ kunta hyötyisi.

   • "tuohen" ja wirallisen valuutan vaihtokurssit videolla ovat viitteellisiä. Samoin pitäisi päättää miten määritellään "paikallisuus" – eli kuka hyötyisi paremmasta vaihtokurssista (max henkilökunta tai liikevaihto [suosisivat pieniä yrityksiä]? yrityksen sijainti? jne.)

   • videon "tuohet" eivät "kallistu" kulkiessaan kuten vekselit helposti tekevät. Tämä siksi, että kuka suostuisi niistä maksamaan enemmän kun niillä on selvästi ilmoitettu, kiinteä vaihtokurssi valtakunnan valuuttaan jo?

   • paikallisrahan käyttö on vapaaehtoista. Yrityksen ei ole pakko vastaanottaa siis "tuohta", samoin asiakkaan ei ole pakko ottaa sitä vastaan kaupasta – tai palkkana. Alla kuitenkin pari laskelmaa, jotka voivat muuttaa molempien halukkuutta käyttää "tuohta".

    

   Esimerkki 1: "paikallisfirma" saa tuohista 95% lunastuksen yhteydesssä. Oletetaan liikevaihdon kasvavan 10% => yritys hyötyy 0,95*1,10 = 1,045. Käteen siis 4,5% enemmän "tuohta" käyttämällä ("break-even" piste on 5,3%a eli liikevaihdon on kasvettava tuon verran ettei tule tappioita)

   Esimerkki 2: "paikallinen" yritys antaa ihmisille vielä 5%n alennuksen "tuohella" tehdyistä maksusuorituksista. Oletetaan tämän kasvattavan liikevaihtoa 20%in alkuperäisestä => lasku kuten edellä 0,95*0,95*1,20 = 1,083. Käteen jää siis 8,3%a enemmän "tuohen" käytöllä ("break-even" piste on 10,8%a).

   Järjestely suosii/ ohjaa ihmisiä paikallisten firmojen asiakkaiksi, koska paikallisilla yrityksillä "tuohen" käytöstä on enemmän etua (parempi "tuohen" vaihtokurssi) kuin isoilla, valtakunnallisilla ketjuilla.

Comments are closed.