Älypuhelimet ovat saamassa yhä selkeämmät roolit käyttäjien arjessa. Vapaa-ajan verkkotoiminta, kuten tiedonhaku, karttapalveluiden käyttö, Facebook ja uutisten lukeminen hoidetaan yhä useammin älypuhelimella tai web-pad laitteella. Tämä ilmeni käytettävyystutkimuksia ja käyttöliittymäsuunnittelua tekevän Adagen tuoreessa tutkimuksessa, jossa suomalaisten älypuhelintottumuksia selvitettiin paneelikyselyllä ja haastatteluilla.

Sijoittajan kannalta tämä merkitsee arvon siirtymistä älypuhelimien käyttöjärjestelmien valmistajille kuten Applelle (USA: AAPL), Googlelle (USA: GOOG), Microsof (USA: MSFT) sekä mobiililaitteiden kokoajille kuten Nokia (Suomi: NOK), Samsung (Lontoo: SMSN), LG (Lontoo: LGLD) ja Huawei.

”Internetiä käytetään älypuhelimen myötä aiempaa enemmän, mutta tarkoitushakuisemmin ja lyhyempiä aikoja kerrallaan. Netin sattumanvarainen selaileminen ajan kuluksi on vähentynyt”, tutkimuksen tehnyt Adagen käytettävyysasiantuntija Liisa-Maija Keinänen kertoo.

Internet sivustojen mobiiliversiot ovat vielä kehnoja

Tutkimukseen haastatellut älypuhelimen käyttäjät kokevat verkkosivujen mobiiliversiot yleisesti kehnoiksi ja selaavat siksi puhelimillaan mieluummin normaaleja verkkosivuja. Sen sijaan uutissivustoja, verkkopankkia ja Facebookia käytetään mobiiliversioina. Wikipedian, Ilta-Sanomien, Iltalehden, Nordean ja Helsingin Sanomien mobiilisivut koetaan toimiviksi älypuhelimessa.

”Tämä on selkeä viesti verkkopalvelujen tarjoajille, jotka miettivät, tehdäänkö erikseen versiot tietokoneen suurelle näytölle, mobiiliselaimeen ja eri käyttöjärjestelmillä toimiviin älypuhelimiin. Mobiiliselaimelle räätälöity palvelu on usein pelkistetty ja riisuttu versio, mikä ärsyttää käyttäjiä. Älypuhelimen käyttäjät haluavat löytää samat palvelut samasta paikasta kuin täysimittaisessakin palvelussa. Lisäksi erilliset mobiiliversiot eivät ole kovin kestävä ratkaisu laitevalikoiman koko ajan muuttuessa”, Keinänen selittää.

Mobiili käyttäjät suosivat erikseen ladattavia palvelusovelluksia

Mobiiliselainversion ja täysimittaisen verkkoversion lisäksi älypuhelimella voi käyttää myös puhelimeen erikseen ladattavia palvelusovelluksia. Sovelluksia käytetään tutkimuksen mukaan rutiininomaisiin tarkistuksiin kuten sosiaaliseen mediaan, sähköpostiin ja uutisiin, sekä yksilöllisiin hyöty- ja hupitarkoituksiin, kuten karttoihin, peleihin ja urheilusuoritusten seuraamiseen. Puhelimen selain taas otetaan käyttöön, kun haetaan tietoa.

”Useimmat älypuhelimien käyttäjät suosivat puhelimeen ladattavia sovelluksia mobiiliselaimeen verrattuna. Yllättävää oli kuitenkin, että aktiivisessa käytössä on keskimäärin vain noin 5 sovellusta. Suurinta osaa verkkopalveluista käytetään siis selaimella”, Keinänen jatkaa.

Älypuhelinkäyttäjät eivät vaihda takaisin peruspuhelimeen

Juuri kukaan tutkimukseen osallistuneista ei vaihtaisi enää takaisin peruspuhelimeen. Älypuhelinta ei niinkään koeta koukuttavaksi, vaan elämää helpottavaksi ja värittäväksi apulaiseksi.

”Melkein neljäsosa vastanneista kuitenkin kokee sähköpostin, uutisten tai sosiaalisen median lisääntyneen tarkistelun itseään häiritsevänä. He myös uskovat, että jatkuva puhelimeen vilkuilu häiritsee muita seurassa olevia. Siitä huolimatta vain harva ärsyyntyy muiden älypuhelintavoista”, Keinänen sanoo.

Adagen tutkimuksessa selvitettiin, kuinka älypuhelin on muuttanut internetin käyttöä yleensä, milloin käytössä on puhelimen verkkoselain ja milloin jokin sovellus ja mikä vaikuttaa sovellusten hankintaan. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka koukuttavaa älypuhelimen käyttö on. Tutkimukseen osallistui 301 suomalaista älypuhelimen käyttäjää.