Suomen työmarkkinoita ovat hallinneet leimallisesti suuret yritykset. Suomalaiset ovat traditionaalisesti kunnioittaneet suurten organisaatioiden antamaa turvallisuutta ja motivoituneet ahkeraan työntekoon osana suurempaa kokonaisuutta. Usko systeemiin ja yhteisöön on ollut leimallista suomalaiselle kulttuurille.

Tämä on nyt muuttumassa – suomalaiset tekevät tänä päivänä parempaa tulosta osana sellaisia organisaatioita joiden tulokseen he kykenevät vaikuttamaan, joiden kokonaisuutta hallitsemaan ja joissa he tuntevat toisensa. Kollektivistinen Suomi on nyt väistymässä ja antaa tilaa yksilöllisemmälle yhteiskunnalle. 

Muutosta kuvaa hyvin yrittäjien etujärjestön "Suomen Yrittäjät" (www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa) kokoama tilasto siitä minkä kokoiset yritykset ovat pärjänneet parhaiten.  Tämä tilasto kertoo että:

• parhaiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) pienet ja keskisuuret yritykset joissa on 10…250 henkilöä
• huonoiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) suuret yritykset

Sijoittajalle tämä on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen sitä, että keskisuuret ja pienet yritykset tulevat todennäköisemmin antamaan parempaa tuottoa ja tästä meillä on jo kokemuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Se tarkoittaa myös sitä että meillä on ja tulee olemaan useita menestyviä tähtiä. Yksittäiset suuret yritykset eivät enää tule dominoimaan markkinoita.

Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa sitä että kehitys on tasaisempaa. Lainsäädäntöä pitää suunnata niin että pienten ja keskisuurien yritysten toiminnasta tulee helppoa (nykyinen lainsäädäntö tukee edelleen suuria yrityskokonaisuuksia) ja koulutusta tulee suunnata niin että pienissä yrityksissä tarvittavaa luovuutta, innovativiisuutta ja monialaisuutta korostetaan suurissa yrityksissa tarvittavan organisaatoriisen kuuliaisuuden ja kapea-alaisen osaamisen kustannuksella.

Yksittäiselle työnhakijalle tämä merkitsee runsaita valinnanmahdollisuuksia mutta myös suurempaa tarvetta sisäiselle kurinalaisuudelle ja tahdolle menestyä ja etsiä oma paikkansa yhteiskunnassa.

Oheinen kuva eri kokoisten yritysten työllistävästä vaikutuksesta on ote Suomen yrittäjien kokoamasta tilastosta:

Suomen työmarkkinoita ovat hallinneet leimallisesti suuret yritykset. Suomalaiset ovat traditionaalisesti kunnioittaneet suurten organisaatioiden antamaa turvallisuutta ja motivoituneet ahkeraan työntekoon osana suurempaa kokonaisuutta. Usko systeemiin ja yhteisöön on ollut leimallista suomalaiselle kulttuurille.

Tämä on nyt muuttumassa – suomalaiset tekevät tänä päivänä parempaa tulosta osana sellaisia organisaatioita joiden tulokseen he kykenevät vaikuttamaan, joiden kokonaisuutta hallitsemaan ja joissa he tuntevat toisensa. Kollektivistinen Suomi on nyt väistymässä ja antaa tilaa yksilöllisemmälle yhteiskunnalle. 

Muutosta kuvaa hyvin yrittäjien etujärjestön "Suomen Yrittäjät" (www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa) kokoama tilasto siitä minkä kokoiset yritykset ovat pärjänneet parhaiten.  Tämä tilasto kertoo että:

• parhaiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) pienet ja keskisuuret yritykset joissa on 10…250 henkilöä
• huonoiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) suuret yritykset

Sijoittajalle tämä on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen sitä, että keskisuuret ja pienet yritykset tulevat todennäköisemmin antamaan parempaa tuottoa ja tästä meillä on jo kokemuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Se tarkoittaa myös sitä että meillä on ja tulee olemaan useita menestyviä tähtiä. Yksittäiset suuret yritykset eivät enää tule dominoimaan markkinoita.

Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa sitä että kehitys on tasaisempaa. Lainsäädäntöä pitää suunnata niin että pienten ja keskisuurien yritysten toiminnasta tulee helppoa (nykyinen lainsäädäntö tukee edelleen suuria yrityskokonaisuuksia) ja koulutusta tulee suunnata niin että pienissä yrityksissä tarvittavaa luovuutta, innovativiisuutta ja monialaisuutta korostetaan suurissa yrityksissa tarvittavan organisaatoriisen kuuliaisuuden ja kapea-alaisen osaamisen kustannuksella.

Yksittäiselle työnhakijalle tämä merkitsee runsaita valinnanmahdollisuuksia mutta myös suurempaa tarvetta sisäiselle kurinalaisuudelle ja tahdolle menestyä ja etsiä oma paikkansa yhteiskunnassa.

Oheinen kuva eri kokoisten yritysten työllistävästä vaikutuksesta on ote Suomen yrittäjien kokoamasta tilastosta: