IFO indeksi
IFO indeksi kuvastaa liiketoiminnan tunnelmia Saksassa. Tänään taas julkistettiin uusi tunnelma luku mikä oli varsin hyvä. Nyt osakeostoksille! Hei, odottakaa hetki, aina kannattaa tutkia mitä se ennustaa vai ennustaako mitään. DAX-indeksi koostuu 30 suurimmasta saksalaisista pörssiyrityksistä jotka ovat iso osa koko Saksan pörssivarallisuudesta. Tämä indeksi varmasti kuvastaa heidän tunnelmiaan. Teempä pistekuvion vuodesta 1991 alkaen jossa x-akselilla on IFO-indeksi ja Y-akselilla seuraavan kuukauden DAX-indeksin muutos. Näiden kuuluisi korreloida.
Voi suru-uutisen suru-uutinen emme huomaa mitään korrelaatiota. Hyvin pieni korrelaatio on, mutta alle 0,2 voidaan pitää täysin merkityksettömänä. Miten sitten jos vertaamme nykyistä IFO arvo edellisen kuukauden DAXin muutokseen.
Nyt kyllä sanon spedemäisesti, että voi räkä. Ei se ennusta edes menneisyyttä, mutta sitä hieman paremmin. Voin sanoa nyt että IFO indeksin arvoja ei voi käyttää pörssikurssien ennustamiseen. Tämä on esimerkki vain kuinka sijoittajan kannattaa tutkia indikaattoreiden ennustevoimaa. Siinä voi säästää rahaa.
Yleensä näitä sentimentti-indikaattoreita kannattaa tutkia onko liiketoimintailmasto muuttumassa. Nyt ei ole siitä kysymys vaan pientä parantumista on tapahtunut jo jonkun aikaa. Yleensä toimijat ovat hyvin kotimaalähtöisiä vaikka puhuvat toista. Normaalisti saksalaiset katsovat saksalaista ilmastoa ja suomalaiset taas suomalaista vaikka yritykset olisivat kansainvälisiä.
Tulkitset hätäisesti; kyllä ylituotto on mahdollista
Tulkitset kyllä hieman hätäisesti noita tuloksia ja teet liian syvällisiä johtopäätöksiä.
1. Ensimmäisen kuvan mukaan huono IFO indeksin arvo (lama, jolloin osakkeet ovat aliarvostettuja) antaa neljännes prosentin ylituoton osakkeissa seuraavan kuukauden aikana. Vuodessa tuo neljännes prosentti tietää jo kolmen prosentin vuosittaista ylituottoa. Korrelaatio on pieni, mutta riittävä.
2. Tuntemani sijoittajat eivät käytä IFO indeksin arvoa ennustavana tekijänä vaan IFO indeksin muutoksen suuntaa, derivaattaa. Jos suhdanteet heikkenevät niin silloin ei kannta ostaa osakkeita, ja jos suhdanteet paranevat niin kannattaa. Ei tälläkään tavalla saa kuin ainoastaan korkeintaan neljän prosentin ylituoton. Siis 0,4% prosenttia kuukaudessa. Kuvaaja näyttää lähes samanlaiselta varpusparvelta kuin sinun yllä olevissa kuvissa, mutta siinä on silti informaatiota.
Yksikään yksittäinen indikaattori (teollisuuden luottamus, kuluttajien luottamus, vaihtotase, korkotaso, reaalikorko, …..) ei anna vahvaa korrelaatiota. Yli puolen prosentin ylituottoa kuukaudessa on turha toivoa miltään yksittäiseltä indikaattorilta. Mutta jos käytää useita indikaattoreita ja yhdistelee niiden antamaa informaatiota optimaalisella tavalla (optimointiin löytyy algoritmi), voi käsittääkseni päästä noin 8% ylituottoon vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 0,7% ylituottoa kuukaudessa.
Korrelaatio
En sen syvällisemmin lähde tuota korrelaatiota pohtimaan, mutta tuossa on tuon regressioviivan yhtälöt piirretty sekä myös R2. Korrelaatiokerroin kuvastaa kuinka hyvin tai huonosti toinen suurre riippuu toisesta. Näissä esimerkeissä olemme hyvin lähellä nolla-arvoa (-0,0001) eli lineaarista riippuvuutta ei ole. Yleensä sanotaan, että korrelaatio on merkityksetön jos arvon itseisarvo on alla 0,3 ja nyt se oli 0,0001. Näin pieni aineisto mitä meillä tässä on eli 23 vuotta (276 kuukautta ja 138 toisista riippumattomia kuukausipareja) ei anna tilaa kauhean mutkikkaille monimuuttuja analyyseille. Jos meillä olisi äärettömän suuri aineisto, niin luultavasti tuo korrelaatio menisi nollaan. Aineiston koon vaikutus on olennaista. Kolme kertaa voi helposti käydä samoin vaikka korrelaatiota ei olisi. Olen minä joskus ruletissa saanut mustan neljäkin kertaa peräjälkeen ja en pidä sitä kauhean suurena ihmeenä. Mutta sen voi sanoa, että IFO-indeksin arvo ei suoraan vaikuta seuraavan kuukauden pörssikehitykseen. Totesin itsekkin tuossa, että "Yleensä näitä sentimentti-indikaattoreita kannattaa tutkia onko liiketoimintailmasto muuttumassa" eli juuri tämän derivaatta tai siirtyminen laskun puolelle. En nyt sitä ala laskemaan.
Tuossa kuitenkin näette DAXin arvot punaisella ja sinisellä IFO:n arvot. Joskus toisen muutokset edeltävät toista, tosinaan toisinpäin ja joskus liike jää vain toispuoleiseksi. Ei se derivaattakaan paljon ennusta.
Siinä olet oikeassa; toinen
Siinä olet oikeassa; toinen ei toista paljon ennusta.
Mutta katsopa tarkemmin. Jos omistat osakkeita aina kun IFO nousee ja pysyt erossa aina kun IFO ei nouse, niin olet mukana suurimmassa osassa nousuja ja olet erossa osakkeista suurimmassa osassa laskuja. Mutta eihän tämä IFO yksistään paljoa kerro. Tarvitaan muuta tietoa.
Kuluttajien sentimentti on parempi indikaattori ja siinä on sama piirre. Jos olet mukana osakkeissa kun sentimentti nousee ja poissa kun laskee niin hyödyt ihan kivasti. Ja tää toimii.
Vain nousu
Tässä on kuva kun olemme mukana vain nousussa. Siinä leikkaantuu muutama suuri lasku pois, siksi maksimitappio on pienempi.
Pidin parivuotta sitten asiasta esitelmän jossa pohdin jonkun verran asiaa: http://www.osakeliitto.fi/upload/docs/hame/kevatkokous20110414.pdf
Tuo mallisi on hyvä, mutta sitä ei millään malta noudattaa
Jos noudattaa tuota strategiaasi niin tuohon pääsee. Minulla alkaa raha polttaa taskussa ja siksi menen liian aikaisin mukaan ja siksi salkkuni on volatiilimpi kuin sinun mallisi mukaan pitäisi. Mutta malli on hyvä, sen tunnustan.