Suomella saattaa olla muutama kohtuullinen vuosi jäljellä
Maailman ja Euroopan talous elää tällä hetkellä nousukautta. Länsimaiden teollinen kilpailukyky on hyvällä tasolla ja teollisuustuotannon kasvu on saavuttamassa kehittyvien maiden kasvulukuja (alla graafi). Nyt on ollut aika sijoittaa kehittyneisiin maihin ja monet länsimaihin, USA:n ja jopa Suomen markkinoille sijoittaneet ovatkin huomanneet sijoitustensa arvon kasvaneen merkittävästi.
Maailman teollisuustuotanto
Mutta nyt monet investointipankit kehoittavat yksityispankkiensa asiakkaita alipainottamaan Suomea ja finanssialan keskusliitto varoittelee jäensenpankkejaan Suomea uhkaavasta nousevasta konkurssiaallosta. Miksi näin?
Syy on yksinkertainen. Suomen talous on huonossa tilassa, jopa kuolemanspiraalissa, eikä muutosta parempaan näy. Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle puolen prosentin kasvua, joka sekin saattaa kovenevan verotuksen oloissa jäädä saavuttamatta. Mitä tapahtuukaan sitten kun menossa oleva länsimaisten talouksien nousukausi päättyy? Seurauksena voi hyvinkin olla finanssialan keskusliiton pelkäämä konkurssiaalto.
Konkurssien määrä Suomessa (Lähde: Findikaattori)
Jokainen tietää, että kaiken takana on julkisen talouden kehno hoito, joka johtaa kiristyvään, yrityselämää ja työntekoa kuristavaan painostavaan ilmapiiriin. Verot ja veronluonteiset maksut kasvavat ja yksityisomistusta suitsitaan tavalla, joka johtaa vääjäämättä kohti Suomalaisen talouselämän ulkomaalaisomistusta ja tytäryhtiötaloutta.
Julkisesta taloudesta on tullut käenpoikanen
Julkisen talouden hoitoon ei ole näköpiirissä parannusta. Valtion vuoden 2015 budjettiraamia kasvatettiin kehysriihessä prosentilla. Näyttävillä lapsiperheisiin kohdistuvilla säästötoimilla peitettiin muiden menojen kasvu. Kehysriihen osallistujat toivoivat, että inflaatio palastaisi ja valtion reaaliset menot supistuisivat sen seurauksena. Näyttää toiveunelta. Euroopan inflaatio on alle prosentin ja matkalla alaspäin. Poliittiinen koneisto näyttää olevan kykenemätön ymmärtämään tilannetta. Mikään maa ei ole päässyt nollakasvua kummempaan Suomen nykyisellä veroasteella. Julkinen sektorimme on liian suuri ja kykenemätön reagoimaan. Ilmapiirimme muistuttaa, niin kuin Anssi Vanjoki osuvasti sanoi, Neuvostoliittoa sen parhaina vuosina. Vielä menee julkisivun osalta kohtuullisesti, mutta tilanne taustalla heikkenee koko ajan.
Olen itse luonteeltani kommunisti, juuri sellainen jonka Karl Marks kuvaa teoksessaan Kommunistinen Manifesti. Vielä kuusi vuotta sitten kirjoittelin näilläkin palstoilla siitä, miten tärkeää on taata laaja hyvinvointi ja ostovoima ja haarukoin sopivaa jukisen sektorin ja tulonsiirtojen tasoa. Mutta tilanne oli silloin toinen. Julkisen sektorin osuus BKT:stä oli 47% ja julkisen sektorin tulot ja menot olivat tasapainossa. Julkinen sektori oli jo tuolloin paisunut hieman optimia suuremmaksi. Nyt jukinen sektori on jo lähes 60% BKT:stä ja kasvaa koko ajan. Olemme samanlaisessa kuolemanspiraalissa kuin Neuvostoliitto aikoinaan. Kaikki ne arvokkaat asiat, jotka me hyvinvointiyhteiskunnan nimissä saavutimme, ovat vaarassa. Suomalainen tapa toteuttaa kommunismi elää nyt viimeisiä vuosiaan. Noita vuosia on vielä jäljellä – julkisivu kestää vielä.
Sijoittajan asema on tukala
Sijoittajille ja säästäjille nämä vuodet ovat vaikeita. Verotuksemme on täysin kilpailukyvytöntä. Otetaanpa erään ystäväni esimerkki hänen asemamaastaan Englannista. Alle £31k vuodessa tienaavat britit saavat monia veroetuja ja esimerkiksi osingot on verottomia. Palkasta menee 20% vero. Mutta jos tienaa yhteensä yli £31k vuodessa, niin ylijäävästä palkasta menee 40% vero ja osingoista 25% vero. Capital gains tax on nolla £10 500 asti, mutta sen jälkeen 18%. Kannattaa muuttaa muualle, vaikkapa Englantiin, jos haluaa olla menestyvä suomalainen sijoittaja ja säästäjä.
Diversiteettiä pukkaa
Kotimarkkinoilla toimivien B2C-yritysten asema on Suomessa todella surkea, asiakkailla ei ole varaa ostaa ja viranomaisrasitteet (ml verotus) vie kaiken mitä myytyä saa.
Sen sijaan niillä yrityksillä menee lujaa, jotka ovat onnistuneet globalisaatiossa tai ovat onnistuneet saamaan asiakkaakseen joko nämä tai julkisen sektorin, jolla rahaa riittää!
Sijoittajan asema on tosiaan tukala. Herääkö valtiojohtomme vasta sitten kun pääomat katoavat sijoittajien mukana maasta?