Sääntelyn magiaa

Euroalueen velkakriisi on siirtynyt kaikkien otsikoiden ohitse keskittymään deflaatioon tai sen tuomiin uhkakuviin. Siitä huolimatta on nopeallakin vilkaisulla nähtävissä se, etttei useimpien euromaiden velkavuoret ole juurikaan sulaneet, pikemminkin on tapahtunut täysin toisin. Mutta miksei velkavuorista enää juurikaan puhuta? Ovatko rakenteelliset uudistukset kaikki kaikessa? Mitä pankkiunioni ratkaisee? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta moni aprikoimani asia johtaa katseet kohti sääntelyä. Mutta millä tavoin?

Valtamedian pauhe kävi vielä pari vuotta sitten täysillä esitellen euromaiden alijäämiä, velkaisuuslukuja ja valtiolainojen spreadeja Saksan bundeihin. Esillä olivat myös luottoriskijohdannaisten hinnat. Kaikki nämä painuivat unholaan, kun löytyi uusi uutiskohde: deflaatiouhka.

Huomio keskittyy sivuasioihin…

Tämä deflaatiouhkahan syntyi ikäänkuin kriisin hoitotoimenpiteiden ”sivutuotteena”. Jos kansalaisten ostovoimaa leikataan irtisanomisin tai palkkaleikkauksin niin se näkyy kysynnän hiipumisena. Kreikassakin hintataso aluksi nousi, koska talouspoliittisella väännöllä kiristettiin veroja. Jos lämmitysenergian hintaa kohotetaan veroilla niin se näkyy ”inflatorisena kehityksenä”.

Kokonaan tutkakatveeseen on jäänyt pohdinta siitä, että helpottaako vai pahentaako euroalueen naama punaisena vaadittu sääntely tätä kriisiä. Periaatteessa pitäisi olla tiedossa, että kaikki ei ole niinkuin pitää. Jos euroaluetta katsoo vaikka Espanjan lainakorkojen kautta, niin tämän alueenhan pitäisi kukoistaa paremmin kuin mitä se tekin n. 10 vuotta sitten ennen kuin se asuntokupla puhkesi.

…kun pitäisi pohtia näitä ongelmia

Olen törmännyt muutamaan mainintaan siitä, miten Etelä-Euroopassa yritysten ja kotitalouksien on vaikea (ellei mahdotonta) saada luottoa. Miksi näin? Yleensä syyksi ilmoitetaan riskinottohaluttomuus, joka syntyy kunnon rysäysten jälkeen (2008-09). Ei ole kysyntää.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Luotoille on kysyntää, mutta tarjontapuoli tökkii. Kun lehdistö ja muu media menee hakemaan haastatteluja niin he eksyvät ennemminkin Santanderin toimitiloihin kuin ”Jorgen korjaamolle”.

Luottojen tarjontapuolen ongelmissa on nähtävissä kaksi erillistä syytä. Ensimmäinen on varovaisuus. Kun juuri hiljattain tuli karttakepistä sormille niin sitä kahdesti miettii ennen seuraavaa kolttostaan. Toinen syy on maagisessa sääntelyssä.

Kun lähes luottolamaisessa olotilassa rahoitusalan firmoja on säännelty keräämään lisäpuskureita ja -pääomia niin ne kaikkien hämmästykseksi tekevät niin, eivätkä luotota näillä samoilla varoilla ”Jorgen korjaamoa”.

Tämän lisäksi on tietysti huomioitava rahoitusalan firmojen segregoituminen euroalueella. Rajoja ylittävä luototus on pudonnut huimasti.

Jokainen euro, joka vaaditaan lisäpuskureiksi tai pääoman vahvistamiseksi on tosiasiallisesti pois operatiivisesta liiketoiminnasta. Lavean rahan laajentuminen syöksyy yhtä lailla inflaatiokäppyrän kanssa.

On vaikeaa ennustaa, mitä tuleman pitää. Sijoittajille Draghin ”Whatever it takes” -puhe oli ratkaiseva käännekohta. Vielä emme ole nähneet tämän luottamuksen horjuvan, vaikka EKP nyt istuukin käsiensä päällä. Mikäli matka jatkuu deflaatioon niin se on hyvää yötä. Mutta auttaisiko kevätjuhlaliikkeet nyt enää niin paljoa, että näiltä tasoilta voitaisiin nousta pitkällä positiolla?

2 thoughts on “Sääntelyn magiaa

  1. Espanjalaiset pankit ovat mielenkiintoisia sijoituskohteita

    Olen seurannut asiaa Espanjalaisten paikallispankkien kautta (Bankia, Bankinter, CaixaBank, Banko Bilbao Vizcaya Argentaria).

    Sanot "Kun lähes luottolamaisessa olotilassa rahoitusalan firmoja on säännelty keräämään lisäpuskureita ja -pääomia niin ne kaikkien hämmästykseksi tekevät niin, eivätkä luotota näillä samoilla varoilla ”Jorgen korjaamoa”.

    Tämä pitää Espanjalaisten pankkien osalta täysin paikkansa.

    Espanjalaisilla pankeilla on järjestämättömiä luottoja (joiden korkoja ei kukaan maksa) usein noin 15% lainakannasta. Pankkien omistajat saavat jännittää lisääntyykö vaiko pienentyykö tuo taakka. Summa on viime kesästä alkaen alkanut pikku hiljaa pienentyä osaksi sen takia että asiakkaiden maksukyky palaa ja osaksi sen takia että pankit kirjaavat saatavansa menetetyiksi. Pankit raportoivat tarkasti sitä, kuinka suuri osan noistä järjestämättömistä luotoista pystytään pankin omalla pääomalla kattamaan. Tällä hetkellä moni Espanjalainen pankki pystyy kattamaan omalla pääomallaan vain noin 60% järjestämättömistä luotoista. Jollain kriteerillä voisi sanoa, että nämä pankit ovat konkurssissa ja jotkin pankit kertovatkin osavuotiskatsauksessaan lähinnä vain siitä, miten paljon konttoriverkkoa on saatu suljetuksia ja kuinka paljon omaa pääomaa on saatu korotetuksi ja kuinka paljon järjestelemättömiä luottoja on voitu kirjata tappioiksi.

    Mutta sijoituskohteina nuo pankit ovat olleet viime kesän jälkeen hyviä. Esimerkiksi Bankian kurssi putosi kriisin aikana sadasosaan aiemmasta ja kurssi on viime kesän jälkeen vahvistunut selvästi. Voi hyvin olla, että se selviää kuitenkin. Viranomaiset katsovat sen tasetta hieman läpi sormien ja koittavat tulkita asioita positiivisesti. Toivottavasti Bakia selviää siihen saakka, että oma pääoma saadaan terveelle tasolle ja järjestämättömät luotot saadaan sulatetuksi. Siihen menee luultavasti kymmenisen vuotta.

     

    1. Happamien luottojen alaskirjauksesta

      Suo ensiksi anteeksi tapaani vierastaa hankalia ja epäkuvaavia termejä. Puhun mielummin happamista kuin järjestelemättömistä luotoista. devil

      Sitten kunnon vuodatukseen: semmoiset pari suurempaa italialaispankkia otti sarvista hätkää kiinni ja raportoivat historiallisen suurista tappioista. Syynä olivat mojovat alaskirjaukset, jotka ainakin Euroopan komission doktriinin mukaan tuhoaa aivan kaiken, eikä jätä kiveäkään kiven päälle.

      Itse taas kuulun siihen kuppikuntaan, ettei lymyileviä tappioita kannata "sulatella hiljalleen" kymmeniä vuosia, vaan pöytä on siistittävä nopeasti, jotta uudet sijoittajat lähtevät liikkeelle. Eivät he ehdoin tahdoin halua joutua aiempien tappioiden maksumiehiksi.

      Seurailin näiden italialaispankkine kursseja uutisia seuraavina pörssiajankohtina, enkä huomannut niissä millään muotoa komission "varoittelemaa" uhkakuvaa. Pikemminkin päinvastoin: ralli oli kovaa.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com