Oppia eurooppalaisista rakenneuudistuksista – 14 testattua esimerkkiä
Viro hillitsee valtionvelkaansa velkajarrulla. Viron lainsäädäntöön on kirjattu velkasääntö, joka estää velkasuhteen kasvamisen yli tietyn rajan. Velkajarrun ansiosta Viron velkaantuminen on kirkkaasti euroalueen matalinta.
Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Raine Tiessalon kirjoittamasta EVA Raportista Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta.
Myös Sveitsissä on käytössä velkajarru. Sveitsin mallin idea on yksinkertainen: suhdannekorjatut menot eivät saa ylittää tuloja, vaikka taloudessa menisi kurjasti.
Raportin mukaan velkajarru estää mekaanisen velkaantumisen tilanteessa, jossa puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen leikkauksista. Jarru estää liiallisen elvytyksen sekä torjuu tehokkaasti poliitikkojen houkutukset kasvattaa velkaa vaalilupausten toteuttamiseksi.
Suomi kamppailee monista Euroopan maista tuttujen ongelmien kanssa. Julkiset menot paisuvat, vienti ei vedä ja eläkepommi uhkaa. Sillä aikaa, kun Suomessa uudistuksia vielä pohditaan ja valmistellaan, ovat monet maat jo ratkaisseet ongelmiaan. Meidän olisi järkevää ottaa opiksi vertailukelpoisten talouksien ratkaisuista ja soveltaa parhaita käytäntöjä päätöksenteossa.
Tiessalon raportti esittelee 14 toimivaksi todistettua rakenneuudistusta eri puolilla Eurooppaa. Esimerkkireformit on poimittu aloilta, jotka ovat Suomessakin kovien paineiden alla: julkinen talous, kilpailukyky, eläkejärjestelmä, terveydenhuolto, koulutus ja työmarkkinat.
Raportti muun muassa kertoo, että Hollannin Euroopan parhaaksi arvioitu terveydenhuoltojärjestelmä pohjaa yksityisiin vakuutuksiin sekä julkisen vallan ja yksityisen sektorin tiiviiseen yhteistyöhön.
Raportti esittelee myös, että Tanska pitää eläkejärjestelmänsä menot hallinnassa eläkeiän joustolla, joka on sidottu eliniänodotteeseen. Ruotsin järjestelmässä taas ansioeläkkeelle on automaattinen korjain, joka nostaa tai laskee eläkkeen tasoa riippuen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä ja eliniänodotteesta.
Kommentit