Yhteiskuntasopimus vai TUPO
Tämä yhteiskuntasopimusnäytös lähinnä naurattaa, jos ihmiset eivät olisi niin tosissaan. Uskonnollisuudelle pitäisi lähinnä nauraa, mutta ihmisille tärkeille asioille ei saa nauraa kuten diktaattoreille ja muille vallanpitäjille. Siinä voi käydä naurajalle huonosti.
Tässä Sipilä-showssa on edelleen vähintään kaksi elementtiä. Yksi on se, että Sipilästä ollaan rakentamassa myyttistä kekkosmaista hahmoa, joka olemuksellaan luo luottamusta ja tekee ihmetekoja. Tässä on tämä yksi yritys. Toinen on tolkuton näytelmä jolla tehdään hallitusneuvotteluista asiaansa suurempi tapahtuma. Yhteiskuntasopimus on aivan sama kuin entinen TUPO. TUPOssa työmarkkinaosapuolet tekevät jotain ja sitten muutetaan lakeja noiden osapuolten suuntaan. Valtion toiminta on lähes poikkeuksetta tarkoittanut jonkun osapuolen elvyttämistä. Oletetaan vaikka, että oltaisiin saatu sopimus missä kaikkien palkat olisivat laskeneet. Tämähän olisi tarkoittanut, että julkinen sektori olisi velkaantunut. Meillä on palkkatasoon sidottu veroprosentti ja mitä suuremmat ovat palkat, sitä enemmän niistä maksetaan valtiolle. Jos oltaisiin tehty palkkoihin prosenttilasku, niin suuret palkat olisivat laskeneet vielä eniten (sellaista prosenttilasku on) ja täten valtion tulot olisivat laskeneet enemmän kuin tuon laskuprosentin. Tuo olisi ollut julkisensektorin antama elvytysruiske työnantajille mikä olisi rahoitettu lisävelanotolla. Moni puhuu elvytyksen dynaamisista vaikutuksista, mutta kovin valikoiden.
Työsopimuspuolten sopimukset koskevat sellaisia yksittäisiä työntekijöitä, joilla ei ole neuvotteluvoimaa eli pienipalkkaisia. Isopalkkaiset neuvottelevat aina itse omat sopimuksensa ja heitä ei kosketa tuollaiset sopimukset. Eli todellisuudessa tuon elvytysruiskeen olisivat rahoittaneet pienipalkkaiset ei suuripalkkaiset. Työnajanpidennyksetkään eivät kosketa kaikkia, koska ei kummoiseen asemaan tarvitse päästä niin on jo kokonaistyöajan piirissä. Mutta se on aivan sama kenen palkkoja lasketaan, niin valtion tuloverot laskevat ja siten ilman dynaamisia vaikutuksia vajeet kasvavat.
Tästä tulee, jos ennakoisin, kaikkien koplausten äiti siltarumpupolitiikan mallitapaus. Työnantajat saadaan sopimusten taakse lupaamalla luultavasti eläkemaksuihin alennusta. Työntekijät taas lupaamalla demareille kokoaan tärkeämpi asema tai sitten jotain muuta suklaaseen viittavaa ihanuutta. Perussuomalaiset taas laittamalla pari rasistista lausahdusta hallitusohjelmaan ja toteamalla Kreikasta, että kaikkien olisi hyvä maksaa velkansa. YLE ostetaan hiljaiseksi lupaamalla lisää rahaa ja hesari taas vaiennetaan lehdistön ALV alennuksella. Suomi nousee kun maailma nousee, mutta suomi poliitikot ottavat kunnian ja Sipilästä leivotaan Kekkonen.
Onneksi tuolla Sipilän neuvotteluhuoneessa on salakamera. Tässä on sieltä kuvaa:
Viihdeohjelma nimeltään hallitusohjelma jatkuu jota seuraamme hurjan tarkasti.
Elikkä
Luen tuo jutun niin, että et kannata palkan alennusta (=työajan pidennystä). Olisiko siis mielestäsi nyt järkevintä nostaa palkkoja ja/tai lyhentää työaikoja vai ovatko palkat&työajat mielestäsi tällähetkellä optimitasolla?
Politiikka on näytelmää
Palkkataso on monilla aloilla liian korkealla tasolla, ei kaikilla. Ne missä se on liian korkealla on sellaisia aloja joilla on neuvotteluvoimaa (siksihän ne ovat korkealla) ja he eivät tule suostumaan palkanalennuksiin. Sitten on aloja joilla ei ole neuvotteluvoimaa, kuten vaikka päiväkodinhoitajat, suostuvat huutaen kun eivät muuta voi. Onko meidän vientiteollisuudelle palkat ongelma? Palkkojen alennusten vaikuttavuus on lähinnä kansantalouteen promillen osia.
http://www.talouselama.fi/te500/vienti+on+suurten+varassa/a2071385
Suomen suurimmat vientiyritykset ovat Nokia, UPM, Wärtsilä ja Stora Enso.
Väitänpä kun katsotaan noiden yhtiöiden maksamia palkkoja Suomeen, niin se ei ole suurikaan ongelma. Ja ne tärkeimmät ihmiset noissakin yrityksissä neuvottelevat itse palkkansa. Palkanalennukset koskisivat lähinnä tehdassalien lattioiden pesijöitä.
Pitäisi keskittyä johonkin millä olisi vaikuttavuutta. Se on vain tylsää, että vaikuttavat asiat eivät saa tuollaista mediajulkisuutta.
Pah, Teoreettista
Eilenhän kuulimme, että ei SAK voi palkoista ja työajoista päättää vaan sen tekevät liitot ja ne voivat aloittaa työstämisen aikaisintaan ensivuonna. Olemme ajautuneet Aasian investointipankin huostaan ennenkuin palkankorotusten positiiviset vaikutukset näkyisivät kansalaisten tasolla. Vai pystyvätkö palkansaajat käsittelemään palkankorotusasiat ketterämmin kuin palkanalennusasiat?
Turhan vaikeasti tehdään asiat!
Eihän tuossa tarvita tuollaista neuvottelua, jos kyse on palkanalennuksista.
Tiukennetaan valtion tuloveroasteikkoa vaikka sen 5% kauttalinjan. Sehän tarkoittaa palkanalennusta. Lasketaan sitten 5% yritysten maksamia eläkemaksuja ja siirretään tuo samainen 5% eläkerahastoille. Ei showta ja homma heti kohta voimaan jos tuolla Suomi pelastuu.
Eikun 10%
Ei kun lasketaankin 10% yksikköä yritysten maksamia eläkemaksuja. Unohdin tuossa nuo dynaamiset positiiviset vaikutukset. Tuo on asia mitä poliitikot eivät unohda koskaan. Tuossa veroasteikon korotuksessa on vielä se hyvä, että sillä eläkelläisetkin osallistuvat näihin talkoisiin. Ihmisten vanheneminenhan on meillä iso ongelma ja se on luultavasti suurin vajeiden aiheuttaja.
Korkman kirjoitta Hesarissa (http://www.hs.fi/talous/a1429845162661):
"
Muuttumattomalla ikärakenteella ikäsidonnaiset julkiset menot lisääntyisivät samaa vauhtia kuin BKT ja verokertymät. Väestön ikärakenteen muutoksen takia menot kasvavat kuitenkin joka vuosi runsaat 300 miljoona euroa enemmän. Siksi tarvitaan jatkuvia menoleikkauksia jo pelkästään budjettivajeen suurenemisen estämiseksi.
"
Tuo veroasteikkojen kiristys on tosiaan parmpi kuin sovittu alennus. Ja tuo koskee kaikkia, myös niitä jotka itse sopivat palkkansa ja eläkelläisiä.
joo
Jos verot kiristyisi noin paljon niin sitten pitäisi tehdä lisäsäätöä systeemeihin, että lorvimiskannusteet eivät lisääntyisi kohtuuttomasti.
Yritysten maksamien eläkemaksujen rukkaaminen kuuluu "shown" piiriin eli sitä ei voi äänestäjät,hallitus,eduskunta päättää -> tuo 5% etu yrityksille olisi annettava muulla tavalla esim. yhteisöveron, pääomaveron, lahja/perintövero tms.
Jokatapauksessa mielenkiintoinen idea!
ja tietenkin
Tätä pitää täydentää aina aikaisemminkin käytetyllä keinolla eli devalvaatiolla. Ollaan jo n.3% (karkea arvioni ottaen huomioon sen, että pääosa viennistämme on euroalueelle) hoidettu euron devalvoinnilla ja Suomen kannattaisi ajaa lisää devalvaatiota ihan samaan tapaan kun Kainuu tms maakunta pystyi ajamaan markan devalvointia vanhoina hyvinä markka-aikoina.
veroasteikko
Työntekijälle on aivan sama miten sen palkkaa lasketaan. Perintöveron lasku on huono, koska säästö ei tule yritykselle. Yritys veron lasku ei taas pelasta huonosti meneviä yrityksiä. Paras, mutta hidas, tapa on tuottaa työntekijöiksi ja yrittäjiksi fiksumpia ihmisiä. Siihen ainoa kestävä tapa on parantaa koulutustamme.
Käyttökelpoisin tapa on kuitenkin käynnistää valtion tukema investointi ohjelma. Velka on vielä halpaa.
Jarno
Minun mielestä
velan hinta ei ole olennainen asia vaan se, että houkutellaanko tuotteiden/palvelujen tuottajat julkisella rahalla timanttien ääreen vai kuoleman tielle. Me on esimerkiksi tuettu meidän perinteistä mediaa alennetuilla ALV kannoilla sun muulla elvyttämisellä. Jos ei oltaisi tuettu niin olisiko meillä
– ~5000 työtöntä enemmän ja kansa lukisi vähemmän sanomalehtia ja enemmän googlea ja piksua
vai
– olisiko nämä "pakonedessä" keksineet facebookin tai vastaavan jonka arvo on – hups yhtäkkiä – 10 Almaa, sanomaa ja yleä yhteensä
Näiden rinnalla on suunnilleen se ja sama että oliko velan korko 5% vai -5%
Oma mielipiteeni on, että tässä ollaan asian ytimessä siinä mielessä, että olemme juuri tällä mekanismilla elvyttäneet itsemme tähän jamaan jossa olemme. Edelleen tässä kuviossa velan korko ei ole olennainen. Ehkä tuo korkoasiakin muuttuu olennaiseksi asiaksi parin seuraavan vuoden aikana …
Olen Sipilän kanssa samaa mieltä siitä, että
tämä yhteiskuntasopimusharjoitus oli hyödyllinen. Ennen yhteiskuntasopimushumppaa aivan liian harva ymmärsi mitään työhön liittyvän lainsäädännön ja sopimusten hämärästä raja-alueesta: mikä tehdään "lainsäädäntönä" demokratian kautta mikä "sopimuksina" korporatismissa. Esim. allekirjoittamatta jättänyt vaivaitui selvittämään itselleen ainakin pintapuolisesti työlainsäädännön, palkkatason, elintason, GDPn yms korrelaatioita muutamissa naapurimaissa. Samaten aikaisemmin mulle hepreaa olleita termejä tuli opiskeltua kuten "nollatuntisopimus", EMU-puskuri, … Myös rivikansanedustajan osaaminen näissä on ollut heppoista ja nyt se osaaminen lienee hyppäyksenomaisesti kohentunut noin 5%.
Kirjoita juttu,
Kirjoita juttu noista asioista mitä olet tässä showssa huomannut. Se olisi mielenkiintoista. Itse kirjoitin tai totesin Piksuun vuonna 2012 EMU-puskureista seuraavaa (http://www.piksu.net/artikkeli/el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4-el%C3%A4kes%C3%A4%C3%A4st%C3%A4misen-mielivaltaa-osa-3-systeemi-vuotaa-kuin-seula):
"
On muutenkin aika kummallisia systeemejä. Kun vuonna 1997 säädettiin laki EMU–puskureista, niin ne talletettiin meidän työeläkejärjestelmään. Paljonkohan rahat ovat tuottaneet ja miksi ne laitettiin yksityisiin yrityksiin? Itse asiassa rahat tuhlattiin kun eläkeyhtiöt olisi menneet muuten nurin. Huonosti johdetut eläkeyhtiöt eivät pysy pystyssä jos systeemi ei vuoda etuja päättäjille ja systeemiin ei koko ajan pukata ylimääräistä rahaa.
"
Tämä eläkejärjestelmä omistaa Suomen ja se antaa niin paljon etuja poliittisille päättäjille, että paljon saa IMF meitä uhkailla ennenkuin poliitikkomme uskaltaa tuon systeemin purkaa. Nuo EMU-puskurithan ei pitänyt olla eläkerahaa vaan yhteisen valuutan tuomien ongelmien suhdanteiden tasaamista varten.