Intia
ToTo-sijoituskerhossa haluttiin jotain näkemystä Intiasta. Se ei ole aivan helppo tehtävä. Intian tilanne on paljon oudompi kuin voimme helposti kuvitella. Intian kulttuuri on outo ja pitkä sekä kyseessä ei edes ole kansallisvaltio. Intia on kylistä koostuva valtio jonka eri alueet ovat kovasti erilaisia. Mutta lähden kuitenkin yksinkertaisesti ja läheltä ja varmasti totuudelle vääryyttä tehden.
Intiaan valittiin vuonna 2013 pääministeriksi Narendra Modi, mitä ei voi kutsua vaatimattomaksi mietistelijäksi. Hänhän on nationalisti ja on ollut jopa USAan maahantulokiellossa raisististen murhien vuoksi. Näitä mellakoita tapahtui 2000 luvun alussa kun Modi oli Gujaratin pääministerinä. Modi on korkeantason johtaja ja hänellä on sosiaalisessa mediassa seuraajia useita miljoonia ja hän taitaa maailman toiseksi seuratuin johtaja. Mutta innostuminen on ikävää jos tulokset eivät ole aivan samaa tasoa kuin puheet.
Piirsin tähän kuvaan pystyviivan kun Modi vannoi virkavalan. Punainen viiva on S&P 500 indeksi ja tuo harmaa on Nifty (Intian indeksi) ja sen alla on 200 päivän liukuva keskiarvo. Intia on siis nyt melko tarkkaan 200 päivän liukkarin tasolla. Perinteellinen viisaus on, että jos inflaatio hidastuu ja talous paranee niin bondi-korot menevät alas ja osakkeet ylös. Mutta palataan taas politiikkaan ja ympäristöön.
Nyt kun vuosi on kulunut Modin valinnasta niin jopa Arun Shourie, joka ennen kutsui Modia vapahtajaksi, kutsuu Modin toimintaa suuntaa vailla olevaksi. Ehkäpä tästä suunnattomuudesta on myös merkki ulkomaalaiset sijoittajat, jotka innostuivat kovasti Modin valtaanpääsystä ovat toukokuussa vetäneet rahojaan jo 550 miljoonaa dollaria, mikä varmaankin on yksi syy tuohon nopeaan putoamiseen. Intiassa on vielä paljon maanviljelyä ja taas näyttäisi tulevan huono monsuunikausi. Se saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä mikä ei ole hyvä asia. Suomessa olemme keksineet kaikenlaisia sloganeita kuten "hallittu rakennemuutus" tai vaikka "yhteiskuntasopimus", mutta ne ovat jääneet vaille uskottavaa sisältöä. Sama on Intiassa ja Modi on lanseerannut lauseen "make in india". Intiaa haluttaisi ajaa enemmän kohti Kiinaa, mikä on maailman valmistava tehdas. Mutta muutos on hidas ja kansa eikä markkinat jaksa odottaa. Olemmehan Suomessakin puhuneet teollisuutemme monipuolistamisesta jo ainakin 40 vuotta.
Kansantuotteenkasvu Intiassa on ollut varsin hyvää.
Ja se kasvu syntyy edelleen palveluista. Emme näe ainakaan vielä "make in India" sloganille sisältöä ja monsuunit tosiaan ovat vaikeuttaneet maataloutta. Intiassakin investoinnit ovat heikentyneet oikeastaan sektorista riippumatta.
Luotto-ongelmat ovat myös kasvussa, mikä on todella paha juttu.
Nämä lainanlaatuongelmat vähentävät pankkien halukkuutta ja kykyä lainoittaa investointeja.
Modihan on uskomattoman aktiivinen ympäriinsä. Intia allekirjoitti vasta (16.5) 22 miljardin taalan sopimuksen kiinalaisten kanssa ja matkustaessaan Etelä-Koreaan hän sai 10 miljardia infra investointeihin.
Intiasta on tulossa yhden hengen maa, ilmiöhän on mielenkiintoinen. Mekin olemme nykyisissä hallitusneuvotteluissa tavanneet Sipilä nimisen ihmeittentekijän.
Itse uskon Intian nousuun vaikka ihmeisiin en usko ja en ainakaan ihmeitten tekijöihin.
Yllä on vielä joitain arvostustasomittareita.
Tekstistäni tuli ehkä tarpeettomankin paljon riskejä esiintuova. Rahastomyyjät ja investointipankkiirit muistavat tuoda kiitettävästi esiin Intian mahdollisuudet, joten pidän tätä tekstin pätkääni lähinnä keskusteluun osallistuvana.
Infrastruktuurin puute jarruttaa Intian tuotantoteollisuutta
Sanot: "Itse uskon Intian nousuun vaikka ihmeisiin en usko ja en ainakaan ihmeitten tekijöihin.". Olen tästä lauseesta täsmälleen samaa mieltä ja olen uskonut Intiaan itse asiassa ihan kohtuullisen siivun sijoituksistani. Syynä Intia uskooni ovat olleet:
Intian yhteiskunnassa hieman arvelluttaa tuo mainitsemasi seikka siitä, että kyseessä ei ole varsinainen kansallisvaltio. Mutta ennen kaikkea minua häiritsee kauhea infrastruktuurin puute. Betonia tarttis valaa teiksi ja silloiksi vallan valtava määrä että tuotantoyhteiskunta voisi toimia. Teollisen yhteiskunnan logistiikka ei voi toimia riksoilla (polkupyörätakseilla). Tehtaat tarviivat tavaraa, mutta kaikki sujuu niin perin juurin hitaasti jos tielle ei mahdu kuorma-autolla ja pitää käyttää mopoa.
Infra
Infra on hirveässä kunnossa ja sähkökatkot ovat yleisiä. Paha tehdä hightech työtä jos sähköt pätkivät. Teitä on vaikea tehdä kun valtavat monsuunisateet aiheuttavat helposti ongelmia. Tuolla Aasiassa mopojen päälle saa yhtäpaljon lastattua tavaraa kuin Suomessa pakettiautoon -;)