Maakunnallinen hallintotaso on erittäin tarpeellinen
Suomi on lähes ainoana maana maailmassa pitäytynyt kaksiportaisessa (kunnat – valtio) julkisen hallinnon järjestelmässä. Kuntien ja valtion välille on ajan saatossa syntynyt erilaista kuntien maakunnallista yhteistyötä ja valtion aluehallinnon organisaatioita huolehtimaan niistä asioista, joissa tarvitaan maakunnallista otetta ja näkemystä.
Maakunnallisia tehtäviä ovat olleet:
|
Kunnallisia tehtäviä ovat olleet:
|
Maakunnallista hallintomallia on kokeiltu Suomessa moneen kertaan
Väliasteen maakunnallinen hallintotaso olisi ilmeisen tarpeellinen. Mutta miksei sitä ole aiemmin toteutettu kun esimerkiksi Ruotsi toteutti maakuntahallinnon jo 1862 uudistuksessa ja on ollut tähän malliin tyytyväinen aina siitä saakka? Ei voida sanoa etteikö tätä väliastetta olisi meilläkin toteutettu. Se on Ahvenanmaata lukuunottamatta toteutettu puutteellisesti jo moneen kertaan. Meillä oli aikoinaan valtionhallinnon maakunnallisia osa-alueita varten lääninhallinnot ja niiden lakkauttamisen jälkeen on syntynyt kuntien toimesta kuntayhtymiä ja muuta seudullista päätöksentekokoneistoa. Mutta väliportaan hallinnon toteutus on ollut Ahvenanmaata ja Kainuun v2002…2012 kokeilua lukuun ottamatta sirpaleista ja siltä on puuttunut lainsäädännön tuki eikä ole ollut mahdollista järjestää väliportaan vaaleja.
Aiemmat kokeilut kariutuivat liian vahvan maakunnallisen identiteetin pelkoon
1970 luvulla pohdittiin sitä, voisiko läänien tilalle rakentaa demokraattisesti valituille maakuntaparlamenteille rakentuvan väliasteen hallinnon. Tuo hanke kaatui siihen, että pelättiin maakunnallisten identiteettien voimistumista ja valtakunnan henkistä sirpaloitumista. Ahvenanmaan esimerkki pelotti. Minusta tähän huoleen ei ole enää aihetta. Suomi on tänä päivänä yhtenäisempi kuin tuolloin, eikä kukaan enää koe maakunnallista identiteettiä niin tärkeäksi kuin 1970 luvulla.
Nyt on oikea aika toteuttaa maakunnallinen hallintotaso
Olisimmeko nyt kypsiä maakuntahallintoon? Seuraavat asiat puoltavat sitä että nyt olisi oikea hetki toteuttaa maakunnallinen hallintotaso:
- Tehtävät, jotka kunnat pystyvät toteuttamaan yksin, ovat tekniikan kehittyessä vähentyneet
- Joidenkin kuntien väestömäärä on kutistunut niin pieneksi (alle 5000 asukasta) ettei kaikkien kunnallisten palveluiden ylläpito ole taloudellista
- Työssäkäyntialueet ja palvelujen käyttöalueet ovat laajentuneet
- Liian vahvojen maakunnallisten identiteettien syntyminen ei ole enää nykyisessä globalisoituvassa maailmassa realistista
Terve hallintomalli hajauttaa päätöksenteon lähelle kansalaista
Terve hallintomalli hajauttaa päätöksenteon niin lähelle kansalaista kuin mahdollista. Siksi on hyvä säilyttää kunnat omana portaanaan. Tarvitsemme lähidemokratiaa ja yhteisten asioiden käsittelyä lähellä kansalaista. On tärkeää että jokainen tuntee ainakin yhden julkisen hallinnon päättäjän.
Monia palveluita voidaan ostaa yksityisyrityksiltä, ei kaikkea tarvitse tehdä julkisen sektorin omilla resursseilla
Eikä kaikkien palveluiden tarvitse olla julkisia. Erikoissairaanhoito voidaan ostaa aivan hyvin joltakin yksityiseltä terveydenhuollon toimijalta. On olemassa asioita kuten kaavoitus, poliisi ja puolustusvoimat, joihin tarvitaan alueellinen monopoli, mutta jos tuota monopolia ei tarvita, niin asia voidaan ostaa ulkoiselta palveluntarjoajalta.
Linkkejä sivustoille joilla asiaa on käsitelty:
http://www.piksu.net/sites/www.piksu.net/files/gradu00320.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuun_maakuntahallinto
http://yle.fi/uutiset/maakuntahallintoa_halutaan_kansanvaltaistaa_ja_virtaviivaistaa__miten_olisi_maakuntavaalit/7757222
http://www.laurikontro.fi/blogi/2015/02/15/4/?page2
http://www.kaleva.fi/uutiset/eduskuntavaalit-2015/keskusta-haluaa-vaaleilla-valittavan-maakuntahallinnon/687383/
http://www.hameensanomat.fi/paakirjoitukset/282824-maakuntahallinto-pulpahti-pintaan
ok sillä varauksella
että valtio ja kunnat aidosti vähentävät omia hallintopanostuksiaan niillä hallinnon alueilla, joita läänit/maakunnat/kantoonit alkavat hallinnoida. Kauhuskenario on, että rakennetaan vain entisten lisäksi kolmas hallintoporras. Niin paljon veroja emme mitenkään pysty maksamaan, että noin voitaisi tehdä. Samaa logiikkaa pitäisi hyödyntää myös siinä, että käyttäisimme täysimääräisesti hyväksi eurotason byrokraatteja. Olemmeko esimerkiksi säilyttäneet Suomen pankin budjetin entisellä tasolla vaikka oleelliset työt enenevässä määrin hoidetaan EKP:ssa.
Maakuntatasosta voisi olla yllättävää hyötyä
Maakuntatasosta voisi olla hyötyä myös jos mietimme mahdollista valtioliittoa Viron kanssa
Maakuntaparlamentit voisivat toimia riittävänä paikallisena identiteettinä takaamassa paikallisen kielen ja kulttuurin samaan tapaan kuin tapahtuu Ahvenanmaalla. Yhteisessä eduskunnassa voitaisiin käsitellä valtakunnan tasolla kaikille yhteisiä asioita. Näitä valtakunnan tasolla yhteisiä asioita olisi aika lailla vähemmän kuin tällä hetkellä. EU parlamentti on jo nyt syönyt noin kolmasosan oman parlamenttimme vallasta (puolet laeista tulee EU:sta ja käännetään suomeksi ja lisäksi Suomen pankin tehtävät on siirretty EU alaisuuteen) ja maakuntaparlamentit söisivät jäljellä olevasta osuudesta vielä ehkä kolmasosan. Tämä loisi tilanteen, jossa kansalaiset voisivat hyväksyä valtioliiton ilman että he kokisivat oman paikallisen identiteettinsä loukatuksi.
Tämä mahdollinen valtioliitto on toki vain mahdollisuus, jota ei tarvitse toteuttaa. Mutta optiot ovat aina positiivisia. Ne voivat antaa liikkumatilaa sitten jos tilanne muuttuu.
Byrokratiaa tulee vähentää, ei lisätä
Suomessa on aivan liikaa hallintoa, eikä sitä tulee missään nimessä lisätä vaan vähentää. Suomen asukasluku on paljon useimpia maita pienempi ja siksi kahden hallintoportaan tulee riittää eli tarvitaan valtionhallinto ja alue/paikallishallinto. Maakuntia ei tarvita, kunhan kunnat ovat riittävän suuria. Alueilla olevien fiksujen ihmisten resurssit tulee saada palvelemaan taloudellisti tuottavia toimintoja, ja pääpainon tulee olla yksityisellä sektorilla. Veronmaksajien varoilla pyörivät toiminnot tulee pitää mahdollisimma suppeina, mutta toisaalta erittäin tehokkaina.
mua huolestuttaa
tämä värähtely. Onko meillä liikaa hallinnon suunnittelukapasiteettia? Ei ole kuin alta 10 vuotta siitä kun maaherrat ja lääninhallitukset lakkautettiin. Miksi ei silloin nähty, että juuri tälläistähän me tarvitaan. Käykö niin, että kun nyt perustetaan maakuntahallintoporras niin alle 10 vuoden päästä löytyvät vahvat argumentit siihen, että se pitääkin lakkauttaa. Tälläinen epästabiilius käy Suomelle erittäin kalliiksi. Veikkaan, että maakuntahallinto puretaan vuoden 2023 hallitusohjelmassa sillä argumentilla, että terveydenhuolto pystytään järjestämään valtakunnallisesti paremmin ilman maakuntien rajaseuduilla tapahtuvaa kinastelua ja kansalaisten eriarvoistumista, joita maakunta ja kuntatasoinen hallinto aiheuttaa.