Luotonkysynnän piristyminen on merkki toiveikkuuden palaamisesta
Finanssialan Keskusliiton tu
oreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän olevan selvästi piristymässä. Luotonkysynnän arvioidaan olevan vilkkaampaa kuin vuosi sitten sekä kuluvalla että seuraavalla vuosineljänneksellä. Etenkin oman asunnon hankintaan ja peruskorjausta varten otettujen lainojen kysyntä on kasvussa.
Kotitalouksien sijoitushalukkuus on myös edelleen kasvussa. Osakkeet ja osakerahastot ovat suosituimmat sijoituskohteet ja vakuutussäästäminen ja asuntosijoittaminen kiinnostavat kotitalouksia. Talletusten suosio sijoituskohteena on hiipunut jo pidemmän aikaa.
”Matala korkotaso houkuttelee etsimään sijoitustuottoja talletuksia riskipitoisemmista tuotteista. Kotitaloudet sijoittavat nyt ahkerasti rahastoihin ja erilaisiin vakuutussäästötuotteisiin”, summaa analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.
Yritysten luotonkysyntä vilkastuu kotitalouksia maltillisemmin
Yritysten luotonkysynnän arvioidaan piristyvän hieman, mutta varovaisemmin kuin kotitalouksien. Barometrikysely II/2015 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.
Pankkibarometrin vastaajat arvioivat yritysten luotonkysynnän jäävän hieman vaisummaksi kuluvalla vuosineljänneksellä kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Seuraavalle vuosineljännekselle ennakoidaan kuitenkin kysynnän varovaista elpymistä. On positiivista, että investointeja varten otettujen lainojen kysynnän ei odoteta enää vähenevän.
Lisää tietoa: Pankkibarometri
Luotonkysynnän piristyminen on merkki toiveikkuuden palaamisesta
Nämä ovat sen tapaisia uutisia, joita suomalaiset juuri nyt kaipaavat. Tilastot näyttävät, että ihmisten asenteet muuttuvat pikkuhiljaa äärivarovaisuudesta ja lyhytnäköisyydestä toiveikkuuteen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Ihmisille on rohkaisevaa, että asuntolainojen ja remonttilainojen kysynnät osoittavat kasvua. Se vakuuttaa monet!
Kuluttajien asenneilmapiirin muutos on tässä vaiheessa suhdannetta paljon tärkeämpää kuin yritysten. Kuluttajia on yksinkertaisesti enemmän ja heidän asenteensa ja kulutuskysynnän lisäys vaikuttavat automaattisesti, mutta viiveellä, yrityksiin ja työllisyyteen. Tässä näyttää olevan positiivisen kierteen alku!
Mikä tämän toiveikkuuden sitten on aikaansaanut?
Näyttää siltä, että Euroopan Keskuspankin alkuvuonna alkanut voimakas setelirahoitus on ainakin osasyynä. EKP pumppaa euromaiden markkinoille uutta velkarahaa 60 mrd €/kuukaudessa, josta Suomen osuus on n. 1 mrd. Se nostaa kysyntää (ja ehkä tulevaisuudessa myös inflaatiota). EKP:n toimenpiteen koko ja ajoitus näyttää menneen nappiin.
Kotimaisista tekijöistä hallituksen tavoite yhteiskuntasopimuksesta on hengeltään kansallista toiveikkuutta rakentava. Työmarkkinajärjestöjen sopima maltillinen sopimus ja hallituksen sen johdosta lupaamat helpotukset ovat asenteellisesti hyviä toimenpiteitä. Asioista voidaan siis kuitenkin sopia!
Muita kuluttajien kannalta rohkaisevia vastaantuloja ovat esim. autoveron alennus (vaikkakin autoilun kustannukset eivät alene) ja pääjohtaja Karhisen mainostama asuntolainojen lyhennysvapaa.
Lyhennysvapaan yksittäisenä toimenpiteenä, vaikkakin on aika ristiriitainen, on arvioitu tuovan jopa 0,5 mrd euroa uutta rahaa kulutukseeen, jolla jo on vaikutusta koko Suomen lukuihin.
Kaikki nämä talouskasvun edistämiseksi tehdyt toimet ovat tärkeitä, koska kuluttajien asenteiden muutos lisää kulutusta, joka lisää yritysten investointeja ja työpaikkoja.
Näyttää siltä, että suomalaiset ovat muuttamassa asennettaan: "Pohjalta on vain yksi tie ja se on ylöspäin"!
Ihme spämmääjä!
Onko netissä ainuttakaan keskustelua jossa Juhani ei olisi mainostamassa omaa kingrahoitus vippisivuaan =)
Antaa hyvän kuvan tästäkin sivusta!
Vaaran merkkejä
Väki velkaantuu entisestään, kun työpaikat sulavat alta ja työllisyys kasvaa. Millä lainanlyhennykset sitten hoidetaan, kun tulot kuihtuvat pikku hiljaa? Miten tässä voi kukaan nähdä mitään piristymistä, kun nuoret aikuiset ottavat kaiken sen lainarahan, mitä irti lähtee? Voidaan puhua väliaikaisesta piristymisestä, mutta seinä on tulossa vastaan väistämättä. Yrityslainaa haetaan myös pienyrittäjien toimesta paljon ja erityisen suuressa suosiossa ovat netistä haettavissa olevat vakuudettomat yrityslainat, vaikka tässä on toki olemassa piristymisen merkkejä, niin näen myös tässä erittäin suuria vaaran merkkejä. Mitä tapahtuu silloin, kun pienyrittäjät ja yksityishenkilöt ovat korviaan myöten veloissa ja heillä ei ole tulovirtaa? Suomessa oli jo viimevuoden lopussa 370 000 maksuhäiriömerkinnän omistajaa ja 2015 vuonna rekisteriin tuli n. 39 000 uutta henkilöä, en haluaisi olla pessimisti, mutta en usko, että tämän vuoden lukemat tulevat olemaan yhtään sen valoisammat.
Ps. Pankkibarometrin linkki ei toimi, vaan menee suoraan fkl:n etusivulle.
-Mikko
Artikkelin linkki pankkibarometriin on korjattu
Artikkelissa ollut linkki pankkibarometriin on korjattu.
Toimitus