Sijoittajan tekemän työn lisäarvoa yhteiskunnalle ei aina ymmärretä. Sijoittamisen merkitystä ei ymmärretä ja sijoittajan tekemää hyvää työtä kutsutaan ahneudeksi. Tämä on erittäin valitettavaa. Sijoittajat nähdään yhteiskunnan verenimiöinä ja loisina, joita saa kohdella huonosti.

Sijoittamisessa tarvitaan tietotaitoa

Sijoittaminen on kuitenkin arvokasta työtä, joka vaatii paljon aikaa ja tietotaitoa. Sijoittajan oleellisinta tietotaitoa on:

• Ymmärtää yhteiskunnan muutosprosesseja ja niiden vaikutusta siihen, missä tarvitaan pääomia ja mitkä ovat auringonlaskun aloja, joilta sijoittajan tulee siirtää pääomia kasvaville ja työllisyyttä lisääville aloille.
• Ymmärtää, mitkä yritykset ovat taitavia palvelemaan asiakassegmenttiään. Sijoittaja allokoi pääomia näiden taitavien yritysten haltuun. Tällä tavalla sijoittajat tulevat antaneeksi panoksensa parempien palveluiden syntymiseen.
• Ymmärtää yhteiskunnan tuotantoketjuja ja yritysten asemaa tutotantoketjussa ja vaikuttaa hallitustyöskentelyn kautta siihen, että yritysostojen ja splittien avulla syntyy yrityksiä, joilla on selkeä yksi asiakasryhmä, jonka palvelemiseen kukin yritys pystyy keskittymään.

Yritysjohdon tehtävä rajautuu asiakassegmentin palvelemiseen hyvillä tuotteilla

Sijoittajan työ on hyvä pitää selkeästi erillään yritysjohdon ja yrityksen tehtävistä. Yrityksen tehtävänä on tuottaa hyviä tuotteita ja lisäarvoa omalle asiakassegmentilleen. Onnistuessaan tässä yritys saa asiakkailtaan mandaatin (=kunnon korvauksen kunnon tuotteesta) laajentaa toimintaansa.

Hallitus, eli sijoittajat, määrittää yrityksen aseman tuotantoketjussa

Yrityksen johtoryhmällä ja hallituksella on selkeästi erillinen toimintafokus. Yrityksen johtoryhmä keskittyy miettimään sitä, miten yritys parhaiten palvelee asiakassegmenttiään ja taas yrityksen hallitus keskittyy miettimään yrityksen asemaa tuotantoketjussa ja sitä pitäisikö tuohon asemaan tehdä muutoksia. Hallituksessa työtä tekevät sijoittajat ja johtoryhmässä yritysjohtajat. Kummankin osaamiset ja tietotaito-alueet ovat erilaiset ja kummallakin on erilliset tehtävät.

Suomalaisten yritysten hallitusten ja johtoryhmien välinen työnjako ei aina toimi

Käytännön yrityksissä tämä hallituksen ja johtoryhmän välinen työnjako ei aina toimi. Syitä toimimattomuuteen ovat olleet muun muassa:

• Osamattomat sijoittajat hallituksessa. Hallitus koostuu Suomessa monasti suurten julkisten omistajien valitsemista edustajista, joilla ei ole tarvittavaa tietotaitoa eikä edes aikaa panostaa hallitustyöskentelyyn tavalla, joka toisi tulosta. Niinpä strategia yrityksen asemasta tuotantoketjussa on käytännössä ulkoistettu yrityksen toimivalle johdolle, johtoryhmälle. Hallitus tyytyy toimimaan toimivan johdon kumileimasimena sekä yrityksen operatiivisen toiminnan parantamisen strategian että asemaan tuotantoketjussa liittyvän strategian osalta.
• Yritysjohdon hyvät resurssit. Yritysjohdolla on monessa yrityksessä käytössään resursseja, jotka oikeastaan kuuluvat hallitukselle. Näillä resursseilla yritysjohto tuottaa hallitukselle ehdotukset, jotka koskevat hallituksen tehtäväaluetta, yrityksen asemaa liiketoimintaketjussa.
• Pienissä omistajavetoisissa yrityksissä ei ole käytännön syistä helppoa eriyttää hallituksen ja johtoryhmän tehtäviä toisistaan. Erillisiä henkilöresursseja ei yksinkertaisesti ole. Tämä tilanne koskee kuitenkin vain pientä osaa pk- sektorin yrityksistä.