Asuntokauppojen varainsiirtovero kangistaa yhteiskuntaa

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) toivoo maan päättäjiltä vauhtia suunnitelmiin laskea asuntokauppaa hidastavaa varainsiirtoveroa. 

”Varainsiirtovero on jäänne, joka ruokkii tehottomuutta ja luo kustannuksia. Se estää muuttoja ja vaikuttaa negatiivisesti koko yhteiskunnan toimivuuteen.  Ihmisten mahdollisuus muuttaa, vaihtaa mieleiseen asuntoon ja työpaikkaan heikentyy, kun asunnonvaihto on kalliimpaa. Tämän takia myös yritysten työvoimansaanti vaikeutuu”, listaa vaaditun muutoksen perusteita KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Korkeampi varainsiirtovero on erityisen epäreilu talokauppaa kohtaan ja voitelee tällä hetkellä muiden asuntotyyppien kauppaa suhteessa omakotitalokauppaan. KVKL on jo vuosina 2014 ja 2015 esittänyt poliittisille puolueille ja maan hallitukselle, että varainsiirtovero poistettaisiin kokonaan asuntokaupasta. Veroremontista saatavat positiiviset kerrannaisvaikutukset kompensoisivat tarvittavien muutosten vaikutukset.

Saatujen tietojen mukaan suopeutta omakotitalojen varainsiirtoveron laskemiselle nykyisestä neljästä prosentista asunto-osakkeiden tasolle eli kahteen prosenttiin on hallituksen piirissä olemassa.  

Aikeen toteuttamiseen KVKL haluaa nyt vauhtia. “Linjausten viemistä käytäntöön on nopeutettava. Maan talous kaipaa piristäviä rivakoita toimenpiteitä. Asuntokauppaan ja muuttamiseen vaikuttavilla päätöksillä on kotimarkkinoilla tärkeä rooli.”

Talokauppa 2016 liikkeelle miinusmerkkisesti

Korkeampi varainsiirtovero on erityisen epäreilu talokauppaa kohtaan ja voitelee tällä hetkellä muiden asuntotyyppien kauppaa suhteessa omakotitalokauppaan.

KVKL:n toimitusjohtajan mukaan Suomen asuntokaupan tuoreet tilastot tammikuulta puoltavat toimenpiteitä juuri omakotitalokaupan tilanteen helpottamiseksi:

KVKL:n tuoreiden kauppatilastojen mukaan tammikuussa 2016 käytettyjen omakotitalojen kauppamäärä oli reilu 6 prosenttia alempi kuin vuoden 2015 tammikuussa.  Positiivista tammikuussa oli, että muiden käytettyjen asuntotyyppien eli kerrostalojen ja rivitalojen kauppa on toteutunut tammikuussa melko lähellä samalla kauppalukumäärätasolla kuin tammikuussa 2015.

Tammikuun lähtökiihdytyksellä kauppavuosi käyntiin

Tammikuun lukuja KVKL:ssa luonnehditaan asuntokaupan lähtökiihdytykseksi vuodelle 2016:

”Tammikuun tilanteen vertaaminen vuodentakaiseen tammikuuhun ei anna kauppatrendistä vielä kattavaa kuvaa, koska seuraava kuukausi voi kääntää tilanteen taas toisinpäin.  Kunhan vuosi saadaan kunnolla käyntiin, päästään paremmin arvioimaan, mikä on kaupan suunta vuonna 2016”, Malila muistuttaa.

Kiinteistönvälitysalalla uskotaan, että vilkastuvaa on odotettavissa, kun kevätaurinko ja sulava lumi suuntaa ihmisten ajatukset jokavuotiseen tapaan pesänrakennuspuuhiin.  ”Asuntokaupan ja rakentamisen nousu keväällä on jokavuotinen ilmiö, enkä usko, että tämäkään vuosi tule sitä muuksi muuttamaan”, Malila painottaa.

Vuosi 2015 käänsi asuntokaupan parempaan

Vuosi 2015 oli kokonaisuutena käytettyjen asuntojen kaupassa vuoteen 2014 verrattuna hieman vilkkaampi, ja käänsi samalla useamman vuoden jatkuneen negatiivisen trendin ylöspäin.  Kun tämä vuosi on saatu tammikuussa liikkeelle kerros- ja rivitaloissa lähes osapuilleen viimevuotisella tasolla, ei tilanteeseen voida KVKL:n mukaan olla tyytymättömiä, koska kerros- ja rivitalot muodostavat Suomen markkinasta yhteensä ylivoimaisesti suurimman kauppakokonaisuuden.

“Taustalla koko asuntokauppaan vaikuttavana tekijänä ovat tällä hetkellä kuluttajien pelot työpaikoista ja luottamuksen yleinen epävakaus.  Historiallisen edullinen lainaraha helpottaa tietysti markkinoita, mutta viime viikkoina tilanteeseen on henkinyt myös pörssin alkuvuoden alamäki ja isona trendinä taustalla on ihmisten vahvistuva halu muuttaa taajamiin hyvien palveluiden äärelle. Pidemmällä juoksulla erityisesti talokaupan tason laskussa näkyy myös se, että viime vuosikymmeninä rakennetut käytetyt omakotitalot eivät aina istu nykyasiakkaan odotuksiin:  talojen energiatehokkuus pohdituttaa ja vaihtoehtoharkinnassa voiton vie usein pienempi osakeasunto. Nämä kaikki asiat näkyvät tilastoissa tavalla tai toisella”, KVKL:n toimitusjohtaja arvioi.

 Onko omakotitalojen uuteen renesanssiin lääkkeitä?

Omakotitalomyynnille oman lisävaikeutensa toivat tammikuun talviset olosuhteet, jotka rapauttivat jonkin verran asiakkaiden motivaatiota lähteä asunto- ja tonttikaupoille.

Tosiasia silti on, että omakotitalo on edelleen erittäin haluttu asumismuoto Suomessa. Esimerkiksi Asukasbarometri 2010 –tutkimuksen mukaan omakotitalossa asuvista vastaajista peräti 93 % viestitti tuolloin asuvansa jo nyt ihannetalotyypissään.

Miten omakotitalojen suosioon voisi jatkossa vaikuttaa?  KVKL:n toimitusjohtaja listaa muutaman idean:

“Jatkossa tulee suunnitella ja toteuttaa ihmisten tarpeisiin sopivia, nykykeskikokoa pienempiä, taajamien keskustoissa sijaitsevia sekä täydennysrakentamista ja tonttien hyötykäyttöä tehostavia taloja, jotka sijaitsevat vain lyhyen kävelymatkan päässä palveluiden ääreltä. Kun näin toimitaan, ottajia taloille kyllä löytyy!”

3 thoughts on “Asuntokauppojen varainsiirtovero kangistaa yhteiskuntaa

  1. Kertoo myös jotain
    Kertoo myös jotain tämänpäivän tilasta kun kritisoidaan 1600luvulta asti kerättyä veroa. Ei taida asunnot ja kiinteistöt käydä kaupaksi.

    1. Liikkuvuus

      Kun liikkuvuutta halutaan, niin ihmisten pitäisi muuttaa asuntoautoihin. Myyminen ja muuttaminen on aina kallista ja työlästä.

    2. Kitka tarpeen kuplanmuodostuksen vaimentamiseksi …

      Varainsiirtoverot muodostavat tärkeän kitkan, joka hidastaa markkinoiden kuplaantumista. Myös arvopaperikauppaan olisi syytä saada pieni vero transaktioihin, niin saataisiin robotraderit kuriin sotkemasta hinnanmuodostusta. Kitka hidastaa kauppaa ja ohjaa osapuolia harkintaan. Britanniassa on 0,5% vero pörssiostoissa eikä tuo haittaa markkinoiden toimintaa siellä. Se on saanut pysyä myös Tory-hallitusten kausilla.

       

       

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen