Lämpimät onnittelut minultakin Englannin Valioliigan pienimpiin kuuluvalle Leicester Citylle mestaruudesta. Se on jättiyllätys, jollaisia suureksi liiketoiminnaksi muuttunut huippu-urheilu kaipaa enemmän kuin koskaan. Jalkapallo on kehittynyt mahtiseurojen valtavilla budjeteilla loistavaksi viihteeksi, mutta samalla se kadottanut osan viehätyksestään, kun mestaruuksista on tullut harvojen herkkua. Minäkin innostuin seuraamaan Valioliigan kohtalonhetkiä poikkeuksellisen innokkaasti Davidin kurmoottaessa Goljateja.

Leicesterin voitossa on taivasteltu seuran kauden alussa saamia voittajakertoimia, joksi moni yhtiö tarjosi peräti 5000. Siis viisi tuhatta, sarjassa jossa on kaksikymmentä joukkuetta. Se ei mielestäni kuvaa enää vain yllätyksen mittaa, vaan kertoimenasettajien karkeaa epäonnistumista.

Toki Leicesterin voitto oli sensaatio, koska Valioliigan mestaruus on ollut ison rahan hallitsemassa sarjassa harvojen herkkua. Liki kolmenkymmenen vuoden aikana pytyn on nostanut vain viisi joukkuetta ennen Leicesteria. Pitkässä sarjassa jyvät karsiutuvat akanoista varmemmin kuin MM-kisojen kaltaisessa cup-turnauksessa.

Silti 5000 on järjetön kerroin. Vaikka Leicester on Valioliigaan pieni seura, ei sen pelaajien palkkabudjetti silti ole olematon – se on neljäsosan eniten rahaa polttavan Chelsean budjetista. Ero on toki huomattava, mutta voittajakertoimissa Leicesterin voitto arvioitiin lähes tuhat kertaa epätodennäköisemmäksi. Palkkabudjettiin nähden ero on tolkuton.

Raviurheilussa voittokertoimet voivat nousta sataan ja vähän ylikin, mutta jo silloin puhutaan jättiyllätyksistä. Viiden tuhannen kertoimen voisi kuvitella vain viikkoa ennen kisaa jalkansa katkaisseelle hevoselle, joka vastoin sääntöjä saisi jostain syystä osallistua. Leicester ei ollut ihan yhtä huonossa hapessa ennen kautta. Se oli ammattijoukkue, joka oli edellisen kauden päätteeksi tehnyt hurjan nousun putoajan paikalta takaisin sarjapaikan varmistaneeseen sijoitukseen. Eväiden piti olla heikot useimpiin verrattuna, mutta joukkue ei ollut väärässä sarjassa. Manageriksi palkattu Claudio Ranieri ei ollut koskaan voittanut eurooppalaista pääsarjaa, mutta oli ollut joitakin kertoja huulilla.

Silti peliyhtiöiden mukaan Leicester voittaisi sarjan todennäköisesti kerran, jos se pelattaisiin viisi tuhatta kertaa samoilla joukkueilla. Sarjaputki olisi siis pitänyt aloittaa jo pronssikaudella, joka päättyi n. 3000 eaa. Ehkä se antaa parhaan kuvan kertoimen realismista.

Minulle tämä kertoo aika paljon rahamarkkinoiden tehokkuudesta. Vedonlyöntihän ei ole pientä bisnestä, päinvastoin, ja etenkin jalkapallossa pyörii miljardiluokan vaihto maailmanlaajuisesti. Kertoimenasettajat ovat ne avainhenkilöt, jotka varmistavat yhtiöiden pysyvän voitolla. He vastaavat muiden sijoitusinstituutioiden sijoitusjohtajia yms.

Muuhun sijoittamiseen yhteys on se, että tapaus todistaa kovan luokan ammattilaisten sortuvan raskaisiin virhearvioihin ydinosaamisessaan. Leicesterin mestaruus oli yhtiöille iso menetys, vaikka sitä pelanneita ei ollut paljon. Tolkuttomalla ylikertoimella tappio kuitenkin kasvoi todella rapeaksi.

Samoja mokia tapahtuu kaikilla markkinoilla. Osakkeiden, valuuttojen, velkapaperien, optioiden jne. hinnoittelussakin tapahtuu karkeita virheitä etenkin sentimentin heiluessa ylimitoitetusti ylös tai alas – ja varsinkin jälkimmäisessä tapauksessa. Toki vaikka osakkeiden kurssit heijastavat yleensä koko lailla hyvin yritysten tuloskehitystä, mutta usein kurssien heilunta ei vastaa yhtiön taloudellisia muutoksia vaan markkinamentaliteetin roiskauksia. Selkeästi ali- ja ylihinnoiteltuja osakkeita on markkinoilla aina, johtuen juuri sellaisesta konsensuksesta ja historiallisesta sokeudesta, joka sai huippuammattilaiset tarjoamaan Leicesterille päättömän kertoimen.

Osakemarkkinoilla vastaavat ylilyönnit kohdistuvat yleensä ns. kuumiin osakkeisiin, joiden arvostuskertoimet ylittävät järjen rajat hurjien fantasioiden voimalla. Toisaalta paniikeissa voi käydä kuten Royal Bank of Scotlandin sijoittajagurulle, joka keväällä markkinan pohjassa ulvoi myymään kaiken mahdollisen paitsi turvallisimmat bondit surkeimpaan mahdolliseen hintaan.

Markkinat eivät ole tehottomat, mutta eivät missään tapauksessa ehdottoman tehokkaatkaan enempää kuin Leicesterin tapauksessa. Virheistä hyötyminen on mahdollista, toinen asia tietysti miten helppoa.