Lobbaus on intressitahon ja päättäjän välisen keskinäisen auttamisen ilmapiirin rakentamista
Poliitikkojen ja vaikuttajien onnistunut lobbaaminen on veljeyden ja yhteenkuuluvaisuuden rakentamista:
- Lobbaaminen, varsinkin rahallinen, kannattaa aloittaa ajoissa. Myöhemmin vaikuttavaan asemaan päässyt tuntee veljeyttä niitä kohtaan jotka häntä ovat aiemmin auttaneet. Syntyy positiivinen keskinäisen tukemisen ilmapiiri.
- Rahallinen lobbaaminen tulee kohdistaa taustayhteisöihin, kuten vaalikeräyksiin. Nämä lobbauksen muodot ovat valtion ja verottajan erityisessä suojeluksessa olevaa yleishyödyllistä toimintaa. Poliitikot ja puolueet joutuvat ilmoittamaan keneltä ovat saaneet merkittävää tukea, mutta noita ilmoituksia ei yleensä kukaan jaksa kahlata läpi. Tukisummat kannattaa pitää kohtuullisina ja hyvän tavan mukaisina.
- Informaatiovaikuttaminen tarjoaa hyödyllistä tietoa, jonka joukkoon ujutetaan lobbaajan etujen mukainen käsitys. Informaatiovaikuttaminen onnistuu parhaiten, jos se voidaan tehdä huomaamatta. Tärkeän kanavan muodostavat lobbaajan tekemät lehdistötiedotteet. Lehdistötiedotteista kannattaa tehdä informatiivisia ja kansalaisille mielenkiintoisia niin, että toimittajien on helppo julkaista ne lähes sellaisenaan.
- Lobbaavalla yrityksellä, instituutiolla tai yritysryhmällä on tarjota työpaikkoja vaikuttajalle ja vaikuttajan lähipiirille. Pitää huolehtia, että syntyy keskinäistä yhteenkuuluvaisuutta, jossa vaikuttajia ja heidän lähipiirejään autetaan. Eräitä parhaista esimerkeistä tarjoavat työmarkkinajärjestöt, jotka eläkevakuutusyhtiöiden pääoman (250 Mrd€) avulla ovat määräävässä asemassa lähes kaikissa suurissa pörssiyhtiöissä. Ammattiyhdistystoimintaan ja työnantajajärjestöihin suopeasti suhtautuneelle syntyy tätä kautta nostetta ja menestystä.
Oman toimintansa tärkeyttä lobbaavat kaikki instituutiot kuten yliopistot, työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, valtion virastot, tutkimuslaitokset, yritykset, yritysten yhteenliittymät, kansalaisjärjestöt, luontoaktivistit, eduskunta, ….. Kaikki tarvisevat positiivista julkisuutta ja omaa asemaansa tukevia päätöksiä. Siksi veljeyden rakentaminen suhteessa päättäjiin, lobbaus, on ensiarvoisen tärkeää. Lobbaus on markkinointia ja itsensä tykö tekemistä, veljeyden rakentamista ja omien intressien hinovaraista edistämistä.
Valtiovalta on ottamassa tämän vuoden aikana käyttöön niinsanottua avoimuusrekisteriä, eli lobbausrekisteriä, jonne on tarkoitus koota päättäjiin kohdustuvia lobbaustoimenpiteitä. Rekisteriin on 1.1.2024 alkaen voinut ilmoittautua lobbariksi ja 1.7.2024 alkaen sinne voi ilmoittaa lobbaustoimenpiteitä. Saa nähdä miten tämä rekisteri lähtee toimimaan. Vaikea kuvitella että sinne ilmaantuisi oleellista informaatiota. Yhdistysten ja kaikenlaisten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tilinpäätösten ja ”yleishyödyllisten avustusten” julkisuus olisi toiminut paremmin.
Kuva Mohamed Hassan Pixabaystä
Yritin tässä artikkelissa tuoda esille lobbauksen olemusta omasta mielestäni mahdollisimman puolueettomasti, keskittyen lähinnä tarjoamaan tietoa.
Omasta mielestäni suuri osa lobbauksesta on yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta haitallista ja osa lobbauksesta tulisi luokitella korruptioksi. Uskon että suuri osa suomalaisen yhteiskunnan pysähtyneisyydestä on syntynyt nimenomaan lobbauksen haitallisten vaikutusten takia. Korruptiivisella toiminnalla on seurauksensa, se korruptoi yhteiskuntarakenteita.
Lobbauksen kauhein muoto on lobata toisten maitten etuja. Tätä ovat tehneet esim. Schröder, Lipponen ja Aho, joka kaiken lisäksi liukkaasti siirtyi Venäjän palveluksesta Kiinan suhteita ”edistämään”. Kun katsoo linkistä Ahon kuvan alla olevia firmoja, niin ei naurata. https://chinaoffice.fi/who-are-we/