Kaksi kolmasosaa kunnanhallituksista on jo ottanut tämän vuoden talousarvion avaamisen esille tiukentuneen taloustilanteen vuoksi, ilmenee Kuntaliiton kyselystä. Muutostarpeen määrittelyt ja valmistelu on aloitettu joka viidennessä kunnassa.
Kuntaliitto teki helmikuussa 2009 kuntien taloutta selvittävän kyselyn, johon vastasi 170 kuntaa. Niiden osuus kaikkien kuntien väestöstä on 71 % ja kuntien lukumäärästä 51 %.
Kuntaliiton kyselyllä pyrittiin muodostamaan kokonaiskäsitys siitä, miten taloustilanteen heikentyminen näkyy kuntien talousarvioissa ja rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa.

Taloustilanne näkyy uusissa verotuloarvioissa ja menoissa

Kuntien arviot verotulojen kehityksestä olivat helmikuussa kääntyneet olennaisesti synkemmiksi kuin vuoden 2009 talousarviota laadittaessa viime syksynä. Tuolloin verotulojen arvioitiin kasvavan reilut 2 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Vain kolmen kuukauden kuluttua kunnat arvioivat, että kasvun sijaan verotulot laskevat lähes viisi prosenttia.
Koko maan tasolla tämä merkitsisi noin 850 miljoonaa euroa alhaisempia verotuloja kuin talousarvioissa. Tämä vastaa kuntataloudessa yhden veroprosenttiyksikön verotuottoa.
Kunnat aikovat pienentää kuluvan vuoden toimintamenojen kasvun ennakoidusta 4,7 prosentista 4 prosenttiin. Investointeja supistetaan 2 prosenttia talousarvioista, mutta viime vuoden toteutumaan verrattuna ne kasvaisivat helmikuussa tehdyn arvion mukaan 6 prosenttia tänä vuonna.

Rahan saatavuus hyvällä tasolla vaikka lainojen määrä ja hinta nousevat

Kunnat joutuvat myös turvautumaan lainarahaan ennakoitua enemmän. Pitkäaikaisia lainoja otettaneen yli 5 prosenttia enemmän kuin talousarvioita tehtäessä arvioitiin. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta oli noussut yli puolessa vastanneista kunnista. Viime vuoden toteutumaan verrattuna kuntien lainanoton arvioidaan tänä vuonna kaksinkertaistuvan, minkä johdosta myös kuntien lainakannan kasvu kiihtyy.
Ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta ei kunnissa vielä helmikuussa pidetty vaikeana. Enemmistö kunnista ei katsonut tarpeellisiksi ryhtyä erityistoimiin lainarahoituksen, rahamarkkinasijoitusten tai maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Kuntien rahoitusomaisuuden arvo alentui viime vuonna

Kunnat joutuivat viime vuonna kirjaamaan niin luotto- ja takaustappioita kuin arvonalennuksiakin osakkeista, osuuksista ja muista arvopapereista. Koko kuntakenttään suhteutettuna rahoitusomaisuuden arvonalennukset viime vuodelta ovat noin 200 miljoonaa euroa.
Kysely on tarkoitus tehdä uudelleen kuluvan vuoden syksyllä. Silloin selviää, kuinka moni kunta on tehnyt konkreettisia muutoksia tämän vuoden talousarvioihin ja minkälaisia ne ovat. Samalla selviää, kuinka kuntasektorin rahoituksen saatavuus ja hinta on kehittynyt.

Kaksi kolmasosaa kunnanhallituksista on jo ottanut tämän vuoden talousarvion avaamisen esille tiukentuneen taloustilanteen vuoksi, ilmenee Kuntaliiton kyselystä. Muutostarpeen määrittelyt ja valmistelu on aloitettu joka viidennessä kunnassa.
Kuntaliitto teki helmikuussa 2009 kuntien taloutta selvittävän kyselyn, johon vastasi 170 kuntaa. Niiden osuus kaikkien kuntien väestöstä on 71 % ja kuntien lukumäärästä 51 %.
Kuntaliiton kyselyllä pyrittiin muodostamaan kokonaiskäsitys siitä, miten taloustilanteen heikentyminen näkyy kuntien talousarvioissa ja rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa.

Taloustilanne näkyy uusissa verotuloarvioissa ja menoissa

Kuntien arviot verotulojen kehityksestä olivat helmikuussa kääntyneet olennaisesti synkemmiksi kuin vuoden 2009 talousarviota laadittaessa viime syksynä. Tuolloin verotulojen arvioitiin kasvavan reilut 2 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Vain kolmen kuukauden kuluttua kunnat arvioivat, että kasvun sijaan verotulot laskevat lähes viisi prosenttia.
Koko maan tasolla tämä merkitsisi noin 850 miljoonaa euroa alhaisempia verotuloja kuin talousarvioissa. Tämä vastaa kuntataloudessa yhden veroprosenttiyksikön verotuottoa.
Kunnat aikovat pienentää kuluvan vuoden toimintamenojen kasvun ennakoidusta 4,7 prosentista 4 prosenttiin. Investointeja supistetaan 2 prosenttia talousarvioista, mutta viime vuoden toteutumaan verrattuna ne kasvaisivat helmikuussa tehdyn arvion mukaan 6 prosenttia tänä vuonna.

Rahan saatavuus hyvällä tasolla vaikka lainojen määrä ja hinta nousevat

Kunnat joutuvat myös turvautumaan lainarahaan ennakoitua enemmän. Pitkäaikaisia lainoja otettaneen yli 5 prosenttia enemmän kuin talousarvioita tehtäessä arvioitiin. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta oli noussut yli puolessa vastanneista kunnista. Viime vuoden toteutumaan verrattuna kuntien lainanoton arvioidaan tänä vuonna kaksinkertaistuvan, minkä johdosta myös kuntien lainakannan kasvu kiihtyy.
Ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta ei kunnissa vielä helmikuussa pidetty vaikeana. Enemmistö kunnista ei katsonut tarpeellisiksi ryhtyä erityistoimiin lainarahoituksen, rahamarkkinasijoitusten tai maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Kuntien rahoitusomaisuuden arvo alentui viime vuonna

Kunnat joutuivat viime vuonna kirjaamaan niin luotto- ja takaustappioita kuin arvonalennuksiakin osakkeista, osuuksista ja muista arvopapereista. Koko kuntakenttään suhteutettuna rahoitusomaisuuden arvonalennukset viime vuodelta ovat noin 200 miljoonaa euroa.
Kysely on tarkoitus tehdä uudelleen kuluvan vuoden syksyllä. Silloin selviää, kuinka moni kunta on tehnyt konkreettisia muutoksia tämän vuoden talousarvioihin ja minkälaisia ne ovat. Samalla selviää, kuinka kuntasektorin rahoituksen saatavuus ja hinta on kehittynyt.