Kansa vaatii päitä pölkylle kuultuaan Liliuksen bonuksista. Tänän kuulemme että Fagernäs eroa Fortumin hallituksesta ja Lilius itse jää eläkkeelle.

Ruotsissa valtio pani stopin TeliaSoneran bonusohjelmalle ja kyttää nyt Nordeaa.

G20-kokouksessa kiistellään pankkisektorin bonuksista.

Oikea kysymys bonuksien kohdalla ei ole ovatko ne oikeudenmukaisia vai ei – yli miljoonan vuosikorvaukset ei Homo Economicuksen mielestä ole koskaan perusteltuja. Oikea kysymys ei myöskään ole se tulevatko bonukset yhtiölle ta osakkeenomistajille kalliiksi. Erittäin harvassa yrityksessä bonuksista koituu tulokseen verrattuna merkittävää kuluerää.

Oikea kysymys on ohjaako bonusjärjestelmä johtajia oikein. Pankkisektorin romahduksen takana nähdään bonusjärjestelmä joka kannusti ottamaan ylisuuria riskejä. Jos nyt otat riskin ja saat tänä vuonna veret pysäyttävät bonarit, ketä enää silloin kiinnosta onko pankki kaatunut parin vuoden kuluttua? Koska pankkijärjestelmä on yhteiskunnassa keskeinen on aivan paikallaan miettiä minkälaisia bonusjärjestelmiä siinä voidaan sallia.

Mitä tulee mieleen sanasta pankkiiri? Ennen pankkiirin perikuva oli Sveitsiläinen kultivoitu herrasmies joka myi asiakkailleen turvallisuutta. Tänään tulee mieleen pikemminkin samppanjabileitä järjestävä Lamborghinillä ajava alfa-uros. Bonusjärjestelmillä on todennäköisesti jotakin tekemistä asian kanssa.

Entä yrityksissä? Johdon palkitsemisjärjestelmien kustannusvaikutuksista voi vielä saada jotakin kuvaa. Mutta millä mittareilla tai muilla perusteilla bonukset laukeavat? Näistä on tietoa saatavan melko vähän. Miten siis sijoittaja voi tietää mihin nämä järjestelmät yritystä ohjaavat?

Kansa vaatii päitä pölkylle kuultuaan Liliuksen bonuksista. Tänän kuulemme että Fagernäs eroa Fortumin hallituksesta ja Lilius itse jää eläkkeelle.

Ruotsissa valtio pani stopin TeliaSoneran bonusohjelmalle ja kyttää nyt Nordeaa.

G20-kokouksessa kiistellään pankkisektorin bonuksista.

Oikea kysymys bonuksien kohdalla ei ole ovatko ne oikeudenmukaisia vai ei – yli miljoonan vuosikorvaukset ei Homo Economicuksen mielestä ole koskaan perusteltuja. Oikea kysymys ei myöskään ole se tulevatko bonukset yhtiölle ta osakkeenomistajille kalliiksi. Erittäin harvassa yrityksessä bonuksista koituu tulokseen verrattuna merkittävää kuluerää.

Oikea kysymys on ohjaako bonusjärjestelmä johtajia oikein. Pankkisektorin romahduksen takana nähdään bonusjärjestelmä joka kannusti ottamaan ylisuuria riskejä. Jos nyt otat riskin ja saat tänä vuonna veret pysäyttävät bonarit, ketä enää silloin kiinnosta onko pankki kaatunut parin vuoden kuluttua? Koska pankkijärjestelmä on yhteiskunnassa keskeinen on aivan paikallaan miettiä minkälaisia bonusjärjestelmiä siinä voidaan sallia.

Mitä tulee mieleen sanasta pankkiiri? Ennen pankkiirin perikuva oli Sveitsiläinen kultivoitu herrasmies joka myi asiakkailleen turvallisuutta. Tänään tulee mieleen pikemminkin samppanjabileitä järjestävä Lamborghinillä ajava alfa-uros. Bonusjärjestelmillä on todennäköisesti jotakin tekemistä asian kanssa.

Entä yrityksissä? Johdon palkitsemisjärjestelmien kustannusvaikutuksista voi vielä saada jotakin kuvaa. Mutta millä mittareilla tai muilla perusteilla bonukset laukeavat? Näistä on tietoa saatavan melko vähän. Miten siis sijoittaja voi tietää mihin nämä järjestelmät yritystä ohjaavat?