Positiivinen luottorekisteri eli Comprehensive Credit Reporting (CCR) on ollut viimeaikoina esillä eri medioissa suomalaisten kasvavien velkaongelmien takia. Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä nousi uuteen ennätyslukemaan heinäkuussa, jolloin 372 800 henkilöllä oli luottotietorekisterissä maksuhäiriömerkintä.

Positiivinen luottorekisteri avuksi ehkäisemään ylivelkaantumista

Luotonantajia on kritisoitu siitä, että lainanhakuprosessissa lainanhakijoita arvioidaan vain minimivaatimusten perusteella. Luotottajilta onkin penätty vastuullisuutta tarkastella asiakkaiden lainapyyntöjä tarkemmin. Kuitenkaan ilman kaikkia hakijan luottotietoja kokoavaa rekisteriä on luotonantajien vaikeaa puuttua ongelmiin tarpeeksi ajoissa. Lainanantajalla olisi oltava mahdollisuus tehdä realistinen ja reaaliaikainen arvio asiakkaan maksukyvystä, jotta ylivelkaantuneelle kuluttajalle ei enää myönnetäisi uusia lainoja.

Vastuuta kasvaneista maksuhäiriömerkinnöistä ja velkaongelmista ei voida kuitenkaan täysin sysätä luotonantajien niskaan, sillä velkaantumisen ehkäisemiseksi myös kuluttajan on pystyttävä tekemään todenmukainen arvio omasta maksukyvystä sekä tuloista ja menoista.

Negatiivinen luottorekisteri on kankea ja vanhanaikainen

Nykyisen negatiivisen luottorekisterin mukaan hakijalta tarkastetaan luottotiedot mahdollisen maksuhäiriömerkinnän varalta. Maksuhäiriömerkinnän ilmestyminen rekisteriin on kuitenkin useiden kuukausien prosessi ja tällä välin luotonhakija on saattanut velkaantua vielä pahemmin, eikä velkaantumisesta ole mitään merkintää luottotietorekisterissä. Täten nykyisen negatiivisen luottorekisterin tietoa voidaan pitää vanhentuneena ja yksipuolisena.

Positiivinen luottorekisteri voisi olla ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan, sillä sen avulla luotonantaja pystyisi tekemään perusteellisemman ja reaaliaikaisen taustatyön hakijan taustasta sekä avoinna olevista lainoista ennen luoton myöntämistä. Positiivisen luottorekisterin avulla luotonantaja pystyisi arvioimaan hakijan aitoa maksukäyttäytymistä ja luottopäätös ja lainan korko vastaisivat paremmin kunkin asiakkaan todellista maksukykyä.

Positiivisesta luottorekisteristä olisi myös etua kuluttajalle, sillä hoitamalla omat raha-asiat huolellisesti, voisi kuluttaja  vaikuttaa omaan luottoluokitukseensa, jolloin hän voisi hyötyä esimerkiksi paremmasta luottohinnoittelusta.  Myös pienempituloisten luotonsaantimahdollisuudet paranisivat positiivisen luottorekisterin myötä, kun hyvällä maksukäyttäytyishistorialla pystyy osoittamaan luotettavuuden lainanhakijana.

Positiivisen luottorekisterin mahdollisuudet Suomessa

Euroopassa Suomen lisäksi vain Tanskassa ja Ranskassa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä. Suomessa positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa on kritisoitu muun muassa kuluttajien yksityisyyden suojalla ja sen kalliilla ylläpidolla – lisäksi vanhan mallin on nähty toimivan verrattain hyvin.

Nämä syyt eivät kuitenkaan ole täysin vedenpitäviä, sillä esimerkiksi verotiedot ovat jo julkisia, joten miksi niistä koottava rekisteri luotonantajien käyttöön ei olisi? Mm. Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar välttäisi rekisterin korkeat ylläpitokustannukset siten, että positiivista luottorekisteriä varten ei tehtäisi uutta erillistä rekisteriä, vaan asia hoidettaisiin reaaliajassa digitaalisten järjestelmien kautta.

Positiivisesta luottorekisteristä olisi monia hyötyjä niin kuluttajalle kuin luotonantajalle. Olisiko aika, että Suomi seuraisi muun Euroopan ja maailman jalanjälkiä ja siirtyisi käyttämään positiivista luottorekisteriä?

Lähteet: Turun Sanomat, VertaaEnsin.fi, Suomen Asiakastieto