Yritystuista
Yritystuista voi sanoa kolme asiaa. Ensinnäkin kysymys on hirmuisen suurista rahasummista, miljardeista, joitten rinnalla monet hallituksen säästötoimet kalpenevat kuin yön tähdet auringon nousussa.
Toisekseen kukaan ei tunnu edes tietävän, millaisista summista on kysymys. Esim. tuossa esitetyt luvut ovat aivan liian pieniä. Valtiontalouden tarkastusvirasto huomauttaa, että yritystukiin ei mielletä mukaan alennettuja alv-kantoja, jotka tietenkin vaikuttavat valtiontalouteen aivan samalla tavalla kuin varsinaiset maksetut tuet:
”Verotuet ovat poikkeamia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Vuonna 2014 Suomessa oli voimassa 180 verotukea, joiden yhteenlaskettu arvo oli 23,6 miljardia euroa. Kaikki valtion verotulot ovat yhteensä alle 40 miljardia. Verotukien yhteenlaskettu arvo on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Kaikkien verotukien arvoa ei pystytä luotettavasi arvioimaan, joten edellä esitetyt arviot tarjoavat verotukien arvon alarajan. Verotukia ei kirjata valtion talousarvioon menoina. Ylipäätään verotukia ei mielletä tuiksi, mikä hämärtää verotuksen ymmärrettävyyttä ja kohtaantoa. Näistä syistä johtuen verotuet ovat olleet suosittuja.” S.17-18.
Kolmas kysymys liittyy yritystukien kohdistamiseen. Suurilla yrityksillä on käytössään suuri joukko insinöörejä, kemistejä, juristeja ja ekonomeja väsäämään tarpeeksi paksut pumaskat tukien perusteiksi, niin paksuja, että niitä tuskin kukaan jaksaa lukea. Pienellä yrityksellä ei tällaisia voimavaroja ole.
Ongelman ydin on siinä, että pienellä yrityksellä tuskin on kovin montaa projektia kehitettävänään. On tietysti täysin mahdollista, ettei pienyritys saa valmista tuotetta kannattavaan jakeluun, mutta pienyritys voi ainakin yrittää etsiä itselleen kumppania.
Mitä taas suuryritykseen tulee, en jaksa uskoa, että niiden johtoportaassa yritystukien käyttöä pahemmin edes mietitään. Silloin kun suuryrityksen R & D osastolla on hiljaista, lomautuksia voidaan siirtää näpräämällä jotain yritystukien rahoilla siten, että lopputulos joka tapauksessa unohdetaan mappiin Ö pölyttymään ja patentti vanhentumaan.
Yritystuet liittyvät myös siihen kokonaisuuteen, millaiseksi Suomea halutaan kehittää. Nykyinen hallitus on karsimassa 120 suomalaista kehitysstrategiaa 60:een. Jälkimmäinen on aivan yhtä mielipuolinen luku kuin edellinenkin. Yli 10 miljoonaa USA:n sotilasta taisteli neljä vuotta strategialla, joka mahtui kahteen sanaan: ”Hitler first”. Viiden miljoonan ihmisen Suomi ei tarvitse 60 strategiaa, sillä strategia tarkoittaa johonkin keskittymistä.
Kokemuksiani Tekes rahoittamista yrityksistä
Olen seurannut näitä yritystukia sijoittamiseen tarjottujen palveluiden perspektiivistä. Seuraavassa kokemuksiani Tekes yrityksistä:
Monet tuntemistani henkilöistä ovat perustaneet Tekes rahoituksella yrityksiä. Yritykseen laitetaan osa omaa rahaa ja osa Tekes rahaa. Rahat nostetaan palkkoina takaisin yritttäjille. Toimintaa pyöritetään niin kauan kuin rahat riittää ja sitten lopetetaan.
Tuloksena on tähän mennessä ollut aina sama. Kun markkinoilla on julkisella tuella toimivia yrityksiä, niin muiden mahdollisuudet tarjota palveluita luonnollisesti heikkenee. Markkinan koko on kuitenkin varsin äärellinen.
Näitä, lähinnä vahingollisia Tekes hankkeita on menossa tälläkin hetkellä. Tapasin juuri pari viikkoa sitten yhden aloittelevan sellaisen. Tekes rahaa jaetaan anteliaasti kunhan haluaa täyttää tekes ehdot ja haluaa osallistua virkamiesten peliin.
Hupaisin viime aikaisista oli sijoittajapalvelu Marketnoze, jossa poltettiin parissa vuodessa lähes miljoona euroa palveluun, joka on lähinnä Piksun toisinto. Palvelu toteutettiin suurella rahalla, mutta lopputulema oli tuttu – yrityksen selvitystila sitten kun rahat oli käytetty. Toinen seuraus oli se, että markkinoilla toimivilla terveillä yrityksillä oli huonommat toimintamahdollisuudet.
Eikä nuo Tekes rahat ole edes ilmaisia. Ne on kerätty terveiltä alan yrityksiltä veroina pois.
Eikä Tekes rahojen kohdennuskaan yleensä toimi. Huomaa heti yrityksen liiketoimintasuunnitelmasta että kyseessä on Tekes yritys. Liiketoimintasuunnitelma on silloin laitettu Tekes kuntoon. Se että aloitteleva yritys alkaa tavoitella Tekes virkamiesten suosiota ei ole aina positiivinen tekijä. Kannattaisi keskittyä tuleviin asiakkaisiin ja mahdolliseen liiketoimintaan.
Yhteiskunta toimisi paremmin ilman Tekes rahaa jolloin yritysten ja rehellisten toimijoiden verot olisivat pienemmät.
Suomi on sekatalous – sosialismin ja kapitalismin sekoitus
Hyvä artikkeli ja kommentti. Sama tukirahojen ongelma koskee myös EU-tasolla jaettavaa rahoitusta. Kun poliitikot päättävät virkamiesten esityksestä lapioida sankokaupalla rahaa johonkin tiettyyn aiheeseen, ryntää julkisiin rahalähteisiin ripustautunut organisaatiojoukko (esim. tutkimuksen yhteydessä yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) viipymättä profiloimaan itseään rahoitusohjelmajulistuksen näköiseksi ja mukaiseksi ja teollisella tavalla aletaan suoltamaan normit täyttäviä rahoitushakemuksia, joilla sitten rahoitetaan perustoimintaa ja ohessa tuotetaan vaaditut raporttiläjät, patentit sun muut ”tulokset” arkistoon ja kassakaappiin. Työtä vailla inspiraatiota ja todellista kilpailukykyä, excellenssiä ja markkinakysyntää.
Suomen ongelma on, että meillä venture capital-rahoitus on kehittymätöntä, mikä paljolti juontaa maassa vallallaan olevasta politiikasta estää pääomien keskittymistä yksityiseen päätösvaltaan. Meillä kuvitellaan virkamiesten ja poliitikkojen parhaiten ymmärtävän, mitä tulevaisuus tarvitsee ja mitä on mahdollista kehittää ja myydä. Siksi resurssit keskitetään julkisille instituutioille jaettaviksi, ei pääomasijoittajille, niinkuin muualla maailmassa. Mutta luodaanko tällä tavalla yhä uusia Appleja, Facebookeja, Googleja, Tesloja … you name it.
Verotuki
Verotuet ovat lähinnä Vihreiden keppihevonen koska miljardeja löytyy energiapuolelta.
Yritystuissa rahaa siirtyy valtiolta yrityksille. Verotukien poistoissa rahaa siirtyisi lähinnä kuluttajilta valtiolle. Onko kuluttajilla 23,6 miljardia euroa ylimääräistä jonka voisi siirtää valtiolle? Voisivatko kuluttajat maksaa esim lääkkeistä 10%:n sijaan 24%. Tai elintarvikkeista 14%:n sijaan 24%. Energiapuolella vastaavasti dieselin hintaa pitäisi nostaa reilusti. Sehän vasta hyvää tekisi pitkien etäisyyksien Suomessa. Siinä menisi niin vientiteollisuuden kilpailukykyä kuin maatalouden mahdollisuuksia puhumattakaan kaupan kuljetuksista.
Verotuet ovat vain alennettuja verokantoja joilla mahdollistetaan toiminta ylikireän verotuksen maassa.
Linkki
on siis tuossa https://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/m17.pdf
Sivu 8-9:
Tehtäväalue Yhteensä TVL EVL ja MVL
2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012
Yleinen hallinto 73 15 15 15 15 15 15 15
Opetus, tiede ja kulttuuri 160 157 161 171 90 80 80 85
Sosiaaliturva, josta 4204 4400 4606 5020 4200 4395 4600 4705
‐eläketulovähennys, kunnallisverotus 1170 1250 1265 1320
‐työntekijöiden lakisäät. eläkevakuutusmaksu 1330 1425 1555 1775
‐lapsilisien verovapaus 485 485 490 540
Terveydenhuolto 399 368 382 409
Asuminen ja ympäristö, josta 3779 4320 4329 4948 3550 3610 3670 4290
‐asuntotulon verovapaus 1950 2000 2050 2650
‐ oman asunnon myyntivoiton verovapaus 1300 1300 1300 1300
Maa‐ ja metsätalous 208 135 165 130 147 90 93 29 43 44 47 49
Liikenne 1762 1797 1873 1613 25 25 25 25
Teollisuus ja elinkeinot, josta 5053 5806 7053 7036 560 625 705 570 1200 1251 1296 1274
‐irtaimen käyttöomaisuuden poistot 550 570 590 680
Ei eriteltävissä, josta 3248 3381 3539 3716 3190 3325 3513 3690
‐ansiotulovähennys 1390 1440 1420 1400
‐työtulovähennys 1200 1280 1485 1770
YHTEENSÄ 18886 20379 22132 23063 11777 12165 12701 13724 1243 1343 1333 1323
9
(..jatkuu)
Tehtäväalue Välillinen verotus Omaisuusverotus
2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012
Yleinen hallinto 58
Opetus, tiede ja kulttuuri 70 77 81 86
Sosiaaliturva 4 5 6 6
Terveydenhuolto, josta 399 368 392 409
‐lääkkeiden alennettu alv‐kanta 399 368 392 409
Asuminen ja ympäristö 130 139 88 87 99 571 571 571
Maa‐ ja metsätalous 18 1 25 52
Liikenne, josta 1737 1772 1848 1588
‐dieselpolttoaineiden alennettu verokanta 883 870 964 754
‐henkilökuljetusten alennettu alv‐kanta 218 234 247 252
Teollisuus ja elinkeinot, josta 1193 1882 3004 3144 2100 2048 2048 2048
‐pörssiosakkeiden varainsiirtoverovapaus 2000 2000 2000 2000
‐elintarvikkeiden alempi alv‐kanta 510 1092 1131 1173
Ei eriteltävissä 58 56 26 26
YHTEENSÄ 3667 4300 5469 5397 2199 2619 2619 2619
Edelleen:
”Yksityisen sijoittajan määräaikaisen verokannustimen eli nk. ”bisnesenkelivähennyksen” (HE 177/2012 vp ja HE 22/2013 vp) ja innovaatiotoiminnan verokannustimen (nk. T&K-vähennys, HE 175/2012 vp) uskotaan tukevan investointeja ja talouskasvua. Todellisuudessa sijoitustoiminnan verokannustin kohdentuu huonosti, koska ”bisnesenkeliä” tai kasvuyritystä ei voida määritellä. Innovaatiokannustin puolestaan on kallis tukimuoto saavutettaviin hyötyihin nähden. Tuki houkuttelee raportoimaan toimintaa, joka ei aidosti ole innovaatiotoimintaa. T&K-vähennykseen tarvitaan tietoja, joita verottaja ei tyypillisesti kerää. T&K toiminnan luonnetta on mahdotonta tarkistaa luotettavasti, mikä lisää verohallinnon taakkaa.”
Ylipainosta W: ”Vuonna 2003 noin 45 prosenttia suomalaisista aikuisista oli painoindeksillä mitattuna ylipainoisia.[23] Vuoden 2007 Finriski-tutkimuksen mukaan suomalaismiehistä normaalipainoisia on enää 33 prosenttia ja naisista 48 prosenttia.[24] Suomalaisista kouluikäisistä lapsista vuonna 2005 oli ylipainoisia 10–20 prosenttia”
En pidä ruuan alennusta mitenkään tarpeellisena. Ja jotta nälänhätä ei yllättäisi, jätetään vaikka perunan alv ennalleen.
Verotuista
Kiitos listasta. Useimmille taitaa olla uutta miten paljon valtio tukee jokaista kansalaistaan.
Onneksi valtio tukee myös sijoitustoimintaa ”pörssiosakkeiden varainsiirtoverovapaus 2000 ” joten elintarvikkeissa voidaan pitää eurooppalaisittain korkeaa 14%:n ALV-verokantaa aikuisten ylipainosta huolimatta.
”Ylipäätään verotukia ei mielletä tuiksi, mikä hämärtää verotuksen ymmärrettävyyttä ja kohtaantoa.” Varmaan monikaan Piksulaisista ei ole havainnut olevansa osallinen yli 2 miljardin tukeen pelkästään osakekaupasta.
Minun on vaikea ymmärtää,
Minun on vaikea ymmärtää, miksi varainsiirtoveroa peritään ollenkaan. Koko verosta voisi luopua, se edustaa lähinnä turhaa kitkaa toiminnassa.
Perimättä jäävä vero on iso synti
Juuri näin. Perimättömät verot ja veropohjan aukot ovat mitä suurinta tukea kansalaisille.
Jo pelkästään omistusasujan asuntotulovero, jolla tasa-arvostettaisiin omistusasuminen vuokra-asumiseen, toisi valtiolle huimasti tuloja.
Entä sitten kaikki kodeissa tapahtuva omatoimi- ja talkootyö? Nehän vähentävät nykyisellään verokertymää ja bruttokansantuotetta ja siten heikentävät valtion luottokelpoisuutta. Kotona valmistetusta ruoasta tulisi pulittaa asianmukaiset verot, eläkemaksut ja sotut. Missä on perheenäitien sosiaaliturva, jos näin ei menetellä.
Entä kun sukulaiset ahertavat viikonlopun omakotitalon maalauksen parissa? Kertakaikkisen haitallista toimintaa kansantalouden näkökulmasta. Tästä ei kerry latin latia bruttokansantuotteeseen ja jälleen jää palkkaverot, sotut, eläkemaksut, työttömyysturvamaksut sun muut tilittämättä. Ja samalla edistetään työttömyyttä oikeiden ammattimaalarien piirissä.