Sijoitusmarkkinoilla puhutaan paljon siitä milloin Fed aloittaa koronlaskut, mutta ikävä tosiasia on ettei tuolla päivämäärällä ole juuri merkitystä reaalitalouden kuten työttömyysasteen kannalta. Talous kääntyy hitaasti ja reaalitalous vielä hitaammin kuin finanssitalous. Tämä näkyy hyvin tarkastelemalla työttömyysasteiden historiallisia muutoksia ensimmäisten koronlaskujen jälkeen.

Luvuissa on ensiksi ensimmäisen laskun alkukuukausi, Tämän jälkeen tulevat ensimmäisen laskun alkupiste ja ensimmäisen laskun loppupiste. Sitten on vuorossa koronlaskusyklin lopullinen korkotaso jonka jälkeen tulee koronlaskun syklin pohjakuukausi. Tämän jälkeen tulee silloinen työttömyysaste ja työttömyysyklin huipun loppuprosentti ja viimeisenä tulee työttömyyshuipun ajankohta.

Tarkastellaan ensiksi Yhdysvaltoja:

06/89, 9.75% → 9.63% → 3.0% 09/92, t.aste 5.3% → 7.7%, 07/92

01/01, 6.5% → 6.0%, → 1% 06/03, t. aste 4.2% → 6.3%, 06/03

09/07, 5.25% → 4.75% → 0.25% 01/09, taste 4.7% → 10.0%, 10/09

Iso-Britannia:

10/90, 15.0% → 14.0% → 5.25% 02/94, t.aste 7.2% → 10.7%, 02/93

03/01, 6.0% → 5.75% → 3.5%, 07/03, Työttömyysasteeseen ei merkittävää muutosta

01/08, 5.75 → 5.5% → 0.5%, 03/09, t.aste 5.2% → 8.5%, 02/11

Australia

01/90, 18.18% → 18.00% → 4.75%, 08/93, t.aste 6.1% → 11.2%, 12/92

09/08, 7.25% → 7.0% → 3.0%, 04/09, t.aste 4.3% → 5.9% 06/09

Etelä-Korea

03/01, 5.25% → 5.0% → 4.0%, 11/01, t.aste 4.6% → 3.9%, 11/03

10/08, 5.25% → 5.0% → 2.0%, 02/09, t.aste 3.3% → 4.7%, 01/10

07/12 3.25% → 3.0% → 1.25%, 06/16, t.aste 3.1% → 3.6%, 02/14

Edellisistä lukemista voidaan todeta, että koronlaskusyklien keskimääräinen kesto on hieman yli kaksi vuotta. Korkoja laskettiin keskimääärin noin 500 korkopistettä. Keskiarvoa nostaa selvästi 1990-luvun alun suuret korkopistemäärät. Ilman niitä puhutaan noin 350 korkopisteen keskiarvosta. Työttömyysasteen kasvun kesto on ollut keskimäärin suunnilleen samaa luokkaa kuin koronlaskusyklien. Niiden ajoitukset vaihtelevat paljon. Yksi merkittävä asia on, että teknokuplalla ei ollut juurikaan vaikutusta työttömyysasteeseen muualla kuin Yhdysvalloissa. Lisäksi on todettava etteivät koronlaskut takaa työttömyysasteiden nousua. Useimmiten niin tapahtuu. Muutamien kymmenien korkopisteiden muutoksilla ei ole todellisuudessa merkitystä. Vasta suuremmat muutokset (vähintään 100 pistettä), alkavat näkyä ja niihin kuluu pidempi aika. On turha odottaa nopeita muutoksia reaalitalouteen ja työllisyyteen muutamista koronlaskuista. Mainittakoon vielä, että koronlaskujen loppumiset eivät korreloi hyvin työttömyysasteiden nousun kanssa.

Ylempänä mainitusta datasta ei näy sitä tosiasiaa, että lähes aina (vähintään 80%:ssa tapauksista) työttömyysasteiden kasvutrendeissä on epälineaarinen muutos missä työttömyysasteet kasvavat nopeammin kuin muutoin. Näitä mahdollisia muutoksia odotellaan ympäri maailmaa. Jokaisessa maassa ei niitä tapahdukaan. Työttömyysasteiden muutoksia ja viimeiset korkomuutokset sekä niiden ajankohtia ympäri maailmaa viime aikoina:

Yhdysvallat: 06/23 → 06/24, 3.6% → 4.1%, Nosto 05/23 (Fed ohjauskorko)

Kiina: 06/23 → 06/24 5.2% → 5.0%, Lasku 02/24 (Prime-korko)

Kanada: 06/23 → 06/24, 5.4% → 6.4%, Lasku 06/24

Iso-Britannia: 06/23 → 05/24, 4.2% → 4.4%, Nosto 08/23

Australia: 06/23 → 06/24, 3.5% → 4.1%, Nosto 11/23

Japani: 06/23 → 05/24, 2.5% → 2.6%, Nosto 03/24

Etelä-Korea: 06/23 → 06/24, 2.6% → 2.8% Nosto 01/23

Intia: 06/23 → 06/24, 8.5% → 9.2% Nosto 02/23

Euroalue: 06/23 → 05/23, 6.6% → 6.4%, EKP lasku 06/24

Saksa: 06/23 → 06/24, 5.7% → 6.0%, EKP lasku 06/24

Italia: Q1/23 → Q1/24, 7.6% → 6.8%, EKP lasku 06/24

Ranska: Q1/23 → Q1/24, 7.1% → 7.5%, EKP lasku 06/24

Espanja: Q2/23 → Q2/24, 11.6% → 11.3%, EKP lasku 06/24

Brasilia: 06/23 → 06/24, 8.0% → 7.1%, Lasku 08/23

Meksiko: 06/23 → 05/24, 2.7% → 2.6%, Lasku 03/24

Luvuista näkee etteivät työttömyysasteet ole merkittävästi kasvaneet muussa G7-maassa kuin Kanadassa. Nämä maat ja Kiina ovat avainasemassa seuraavien vuosien globaalissa taloudessa.. Enemmistö suurista globaaleista talousmaista tulee kokemaan vielä merkittäviä muutoksia työttömyysasteisiin seuraavien vuosien aikana. On muistettava, että työllisyys on jäljessä tuleva talousindikaattori. Eli vaikka se laskisi globaalisti seuraavat kaksi vuotta, niin tämä ei tarkoita talouden sakkaavan yhtä pitkään. Yhdysvaltojen työttömyysaste on avainasemassa maailmantalouden lähiaikojen kehityksessä. Ilman yllätyksiä, kuten suuria raharuiskeita markkinoille, se tulee nousemaan ainakin seuraavat puoli vuotta. Maan kuluttajat ovat tärkein yksittäinen tekijä maailmantaloudessa. Työllisyysasteen nousu vähentää kulutusta ja heikentää maailmantaloutta. Yhdysvaltojen kulutusyhteiskunnassa tällä on suurempi merkitys työllisyydelle kuin esimerkiksi Suomessa, jossa talous on riippuvaisempi vientituloista. Tämän vuoksi maan työttömyysasteen kehitystä on syytä seurata tarkkaan. Täytyy muistaa, että keskuspankkien korkopäätökset kertovat lähinnä työllisyyden suunnasta lähitulevaisuudessa kuin sen todellisesta kehityksestä. Korkomarkkinat ovat kertovat paremmin mihin suuntaan talous kehittyy. Niitä tulisi seurata keskuspankkien korkomuutoksia tarkemmin mikäli haluaa tietää miten reaalitalous kehittyy.

Eipä muuta,

Tommi T