Tänään hyväksyttävänä oleva EU:n vuoden 2017 budjetti on noin 1% alueen BKT:stä ja loppusumma on 6,2% tätä vuotta pienempi. Talousarvioesityksessä keskitytään kiireellisimpään – kasvuun, työpaikkoihin ja pakolaiskriisin hallintaan. Velkaa ei oteta.

Budjetti on suuruudeltaan 134,9 miljardia euroa, ja siinä on etusijalla EU:n kaksi keskeistä painopistettä:

• Euroopan talouden elpymisen tukeminen sekä
• Turvallisuuteen liittyvät haasteet lähialueilla.

Lisää varoja osoitetaan kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn sekä resursseihin, joita tarvitaan EU:n ulkorajojen suojaamiseen, turvallisuuden vahvistamiseen, pakolaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen tukemiseen sekä muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaisemiseen lähtö- ja kauttakulkumaissa.

Budjetti tarjoaa tarvittavat keinot edistymiseen tärkeimmillä alueilla, kun taas vähemmän tärkeiden toimien resursseja on supistettu. Yhteensä budjetti on 6,2% tätä vuotta pienempi ja velkaa ei oteta.

Lisäpanostus työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

Talouskasvun tukemiseen varataan 74,6 miljardia euroa vuonna 2017. Vuonna 2016 määrä oli 69,8 miljardia euroa. Summa jakautuu seuraavasti:

• 21,1 miljardia euroa kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tähän sisältyy 10,6 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelmassa, 2,0 miljardia euroa koulutukseen Erasmus + -ohjelmassa, 299 miljoonaa euroa pk-yrityksille COSME-ohjelmassa ja 2,5 miljardia euroa Verkkojen Eurooppa -välineelle (CEF).
• 2,66 miljardia euroa Euroopan strategisten investointien rahastolle (ESIR), Euroopan investointiohjelman veturille. Investointiohjelma on onnistunut tavoitteessaan: alle vuodessa se on tuottanut 106,7 miljardin euron investoinnit 26 EU-maassa.
• 53,57 miljardia euroa tukemaan tuottavia investointeja ja rakenneuudistuksia, joilla tasoitetaan jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä kehityseroja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) kautta.

Eurooppalaisten viljelijöiden tukeen ehdolla on 42,9 miljardia euroa.

EU:n ulkorajojen valvonnan vahvistaminen ja pakolaisiin liittyvien haasteiden ratkominen EU:ssa ja sen ulkopuolella

EU:n vuoden 2017 talousarvioesityksessä €ehdotetaan 5,2 miljardia euroa unionin ulkorajojen vahvistamiseen sekä pakolaiskriisinja laittoman muuttoliikkeen hallintaan. Tarkoituksena on rahoittaa tehokkaampia välineitä, joilla estetään ihmisten salakuljetus ja puututaan muuttoliikkeen taustalla vaikuttaviin pitkän aikavälin tekijöihin yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Rahoitusta osoitetaan myös laillista muuttoliikettä tukeville vahvoille politiikkatoimille (mukaan lukien suojelun tarpeessa olevien henkilöiden uudelleensijoittaminen) ja välineille, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä kotouttamaan pakolaisia EU:n sisällä.

EU:n talousarvioesityksessä varataan noin 3 miljardia euroa seuraaville toimille EU:n sisäpuolella:

• Euroopan raja- ja rannikkovartioston perustaminen
• ehdotus rajaturvallisuutta parantavaksi uudeksi maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmäksi
• ehdotukset Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tarkistamiseksi, mukaan lukien Dublin-järjestelmän uudistaminen;
• EU:n turvapaikkaviraston perustaminen.

Esitykseen sisältyy myös 200 miljoonaa euroa uudelle humanitaarisen avun välineelle.

Talousarvioesityksessä ehdotetaan 2,2 miljardia euroa toimiin EU:n ulkopuolella. Varat on tarkoitettu erityisesti pakolaisvirran perimmäisten syiden ratkomiseen. Summaan sisältyy:

• 750 miljoonaa euroa Turkin pakolaisavun koordinointivälineelle osana 1 miljardin euron EU-budjettirahoitusosuutta kyseiseen rahastoon
• 525 miljoonaa euroa Libanonille ja Jordanialle YK:n Lontoon konferenssissa sovitun mukaisesti, 160 miljoonaa euroa Syyrian erityisrahastolle ja 200 miljoonaa euroa makrotaloudelliseen rahoitusapuun.

Lisää rahoitusta turvallisuuteen

Turvallisuuteen liittyvät EU:n ja sen jäsenvaltioiden haasteet näkyvät EU:n vuoden 2017 talousarvioesityksessä huomattavana panostuksena turvallisuuteen: EU:n turvallisuusvirasto Europol on saamassa 111,7 miljoonaa euroa, ja EU:n toimielinten turvallisuuden parantamiseen osoitetaan 61,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 turvatoimille osoitetaan vielä ylimääräiset 16 miljoonaa euroa.

Euroopan puolustusyhteistyön merkityksen korostuessa komissio ehdottaa myös 25 miljoonaa euroa puolustusalan tutkimusta koskevalle valmistelutoimelle vuonna 2017.

Taustaa

EU:n talousarvion loppusumma on noin 1 prosentti EU:n BKT:stä. EU:n talousarviolla on kuitenkin sen tuottaman kerrannaisvaikutuksen ja tulospainotteisuuden ansiosta suuri vaikutus. Esimerkiksi vuosina 2007–2013 BKT:n vuosikasvusta keskimäärin 2,1 prosenttia Latviassa, 1,8 prosenttia Liettuassa ja 1,7 prosenttia Puolassa on tulosta EU:n talousarviosta rahoitetusta koheesiopolitiikasta.