Jostain vuodesta 2008 lähtien suom. ministerit ovat toivoneet suhdannekäännettä parempaan. Toivon lisäksi juuri mitään konkreettista tekoa ei ole löytynyt.

Mikäli nyt tunnelin päästä näkyisi valoa (ja kyseessä ei olisi vastaantuleva pikajuna…), valoa näkyisi varsin perinteisillä ja työvoimavaltaisilla aloilla.

Uudenkaupungin autotehdas on ilmoittanut palkkaavansa tuhat uutta työntekijää. Heti on alkanut pohdinta siitä, miten laajalta alueelta pitää hakea työvoimaa. Sinänsä Ugin tehdasta arvioidaan erääksi Euroopan parhaista. Nimestään huolimatta Valmetin Automotivella ei ole mitään tekemistä Valmetin kanssa.

Turun telakalla on tilauksia riittänyt. Vaikka telakkateollisuudella onkin ollut ajoittain huomattavia ongelmia, jotka ovat pakottaneet sekä omistajanvaihdoksiin että valtion tukeen (eteläkorealaisen STX:n tilalle tuli 2014 saksalainen perheyritys Meyer Werft), ala on säilyttänyt vahvan asemansa Turun alueen teollisuuden veturina.

Kolme neljäsosaa Suomen meriteollisuuden kapasiteetista on keskittynyt Turun seudulle. Alueella toimii 1000 meriklusteriin kuuluvaa yritystä. Meriteollisuus työllistää alueella suoraan 9 000 henkilöä ja välillisesti noin 14 000 työntekijää.

Elomaticin vtj. Ray Essén pohti, miten Turun on mahdollista säilyttää kilpailuetu laivanrakennusmarkkinoilla. Hän lähestyi aihetta viitaten Michael Porterin ajatuksiin edun lähteestä, edun määrästä ja jatkuvista parannustoimista.

Turun tapauksessa Essén piti edun lähteenä ainutlaatuisia tuotteita. Turun telakka on erikoistunut suurten risteilijöiden rakentamiseen ja sillä on hyvin pitkät perinteet Turussa; laivojen koko on kaksinkertaistunut jokaisen viime vuosikymmenen aikana.

Edun määrällä Essén viittasi verkoston osaamiseen. Varsinais-Suomessa laivanrakennus perustuu satojen yritysten ja tuhansien ihmisten osaamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kilpailuetu on peräisin lukuisista lähteistä, mikä tekee toiminnan kopioimisen vaikeaksi. Essén korosti myös, että Turun telakan on jatkuvasti pysyttävä askeleen muita edellä innovaatioiden avulla. Tässä suomalaiset ovat onnistuneetkin varsin hyvin.

(Olen aihetta käsitellyt Turun Liikemiesyhdistyksen 100-vuotishistoriikin jatko-osassa.)

Vaikkei minulla itselläni ole pahemmin merialan tuntemusta, sen verran olen Raumalla kuullut, että ns. oikeat merimiehet kauhistelevat suomalaisen laivanrakennuksen erästä osa-aluetta, nimittäin elämyksellisyyttä. Jo Itämerellä seilaa laivoja, joitten sisällä on jonkinlainen ostoskatu (tuo tosin ei ole Itämerellä). Karibianmerellä on aluksia, joitten peräosassa on huvivenesatama, siis on kopioutu tuollainen ratkaisu. Niin ikään istutukset ja uima-altaat ja moninaiset muut liikuntatilat ovat vakioratkaisuja. Uutta ja omaperäistä kun etsitään, seuraava ratkaisu saattaa olla rakentaa laivan sisälle esim. melontarata? 

_______________________________________________________________________________

Sanonnan mukaan karhua ei pidä nylkeä ennen kaatamista – arvelisin sen olevan ainakin epäterveellistä. Tamperelainen hallituspuolueen kansanedustaja ihasteli FB:ssa lännen hyviä uutisia. Saamiensa vastausten perusteella Varsinais-Suomessa on huomattava halu vaatia yhteiskunnalta tukea heti kun vähän paremmin alueella menee. Paremminkin sopisi pohtia eräitten ratkaisujen lyhytnäköisyyttä.

1970-luvulla suunniteltiin radan oikaisemista Salosta Espooseen (Elsa-rata). Toteutunut vaihtoehto on ollut jokseenkin karmea. Vanha rantarata korjattiin kalliisti ja huonosti. Epäluotettavaksi osoittautuneiden Pendolinojen tullessa käyttöön niillä koetettiin saavuttaa kovin paljon. Juna pysähteli jatkuvasti poimiakseen matkalta pk-seudun lähellä asuvia. Toisaalta hinnat nousivat ja vuorot eivät työmatkalaisille sopineet. Kun koettaa tyydyttää yhdellä tuotteella kaiken kysynnän, tulos on usein huono.

Rantaradan edelleenkin heikko kunto ja etenkin Turku-Helsinki-moottoritien valmistuminen on pannut VR:n miettimään Elsa-rataa jälleen kerran. Pendolino käyttää rantaradalla reilut puolet huippunopeudestaan. Elsa-radalla ilman pysähdyksiä jo Ukko-Pekka-höyryveturikin olisi nopeampi kuin Pendolino rantaradalla pysähdellen.