Yrittäjien keskuudessa herää luottamusta siihen, että omaan yritykseen kannattaa panostaa
Pk- yrittäjillä on heräämässä uskoa siihen, että omien rahojen ja työn panostaminen yrityksen kasvuun on järkevää:
- Yrittäjille on viriämässä toivetta siitä että yrittäjä pääsee yhdessä työtekijöiden kanssa päättämään palkkatasosta ja muista työehdoista (tulee lisää paikallista valtaa sekä yrittäjälle että työntekijöille)
- On toivetta siitä, että omien rahojen nostamista omasta yrityksestä ei rangaista kohtuuttomilla verosanktioilla
- On unelmaa siitä että yrittäjän tarjoamat työpaikat ja palkkaus tulevat kansalaisille merkityksellisiksi ja tavoiteltaviksi asioiksi. Yrittäjän tarjoama työ voi nousta kansalaisten silmissä hyvää työttömyys- ja sosiaali- tukea tärkeämmäksi arvoksi.
Yli kolmannes pk- yrityksistä on kasvuhakuisia
Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, mutta nyt luvuissa näkyy vakautumista. Yli kolmannes pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus kohosi hieman kevään pohjalukemista. Kasvuhakuisuus on silti aiempaan verrattuna vaatimatonta.
Myönteistä on 20–49 henkeä työllistävien yritysten vahvat tulevaisuuden näkymät. Nämä yritykset toimivat kasvun vetureina ja uusien innovaatioiden levittäjinä. Niistä syntyy Suomeen myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä.
– Kasvuhakuisuuden pidemmän aikavälin trendinomainen lasku näyttää pysähtyneen. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus.
Suomalaisten yritysten menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille. Pk-yrityksistä joka neljäs raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yleisintä se oli teollisuudessa, jossa yrityksistä 40 prosenttia kertoi olevansa aktiivinen t&k-toiminnassa. Pk-yrityksistä 16 prosenttia pohtii lisäävänsä tutkimus- ja kehitystoimia vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna.
Yleisimmät julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslähteet ovat paikallis- ja alueviranomaiset kuten ELY-keskukset sekä Business Finland. Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, tutkimusorganisaatioiden tai kehitysyhtiöiden kanssa.
– Pk-yritysten suhdannenäkymä on kehittymässä viime keväästä positiivisempaan suuntaan. Pidän tätä rohkaisevana merkkinä talouden käänteestä. Elinvoimaiset pk-yritykset ovat tärkeitä myös työllisyyden kannalta, sanoo elinkeinoministeri Wille Rydman.
– On myönteistä, että pk-yrityksissä on halua lisätä t&k-toimintaa. Ilman sitä emme saa luotua kipeästi tarvitsemaamme kasvua Suomeen. Kannustan pk-yrityksiä vahvistamaan t&k-toimintaansa. Olemme hallituksessa sitoutuneet neljän prosentin t&k-tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Kolmasosa tästä on tarkoitus saavuttaa julkisella rahoituksella ja 2/3 yritysten omina panostuksina, sanoo elinkeinoministeri Rydman.
Lisää tietoa: pk- yritysbarometri
Kommentit